On ihanaa sanoa, että luen Long Playta, Helsingin Sanomia ja Suomen Kuvalehteä. Ihmisten kasvoilla vilahtaa kunnioitus; tuon täytyy olla fiksu, kun lukee laatujournalismia. Haluaisin kuuluttaa rakkauttani media-alan kovimpien ammattilaisten tärkeään työhön koko maailmalle. Mistäköhän voisin ostaa Kuukausiliite-pipon?

Journalistiikan väistyvä vierailijaprofessori ja Long Playn päätoimittajana aloittanut Hanna Nikkanen kertoo monien muidenkin profiloituvan laatujournalismin kuluttajiksi. Esimerkiksi USA:ssa ihmiset käyttävät The New Yorkerin tilauksen mukana tulevaa kangaskassia näyttääkseen, että he ovat valmiita maksamaan tiedosta. “He välittävät maailmasta”, Nikkanen tiivisti vierailijaprofessorien vallanvaihtotilaisuudessa.

Pitää kuitenkin muistaa, että kaikilla maailmasta välittävillä ei ole varaa profiloitua journalismin rakastajiksi. Minunkin Long Playni on stipendin varassa. Hesari ja Suomen Kuvalehti tulevat vanhemmilleni, ja luen niitä nettitunnuksilla. Jo vuoden päästä minulle saattaa olla taloudellisesti mahdotonta tukea ja lukea laatujournalismia muualla kuin kirjastossa.

Ymmärrän, että ammattitoimittajat eivät voi myydä juttujaan ilmaiseksi. Siksi onkin tärkeää, että merkittävin ilmaisen journalismin lähteemme Yle tiedostaa, että sen käyttäjät kaipaavat nyt ja tulevaisuudessa laadukasta journalismia, joka ei vain kerro uutisia vaan avaa myös niiden taustoja. Maailmasta välittäminen ei saa olla rahakysymys.