Ammattikorkeakouluissa opiskelijat tupakoivat kaksinkertaisesti yliopisto-opiskelijoihin verrattuna, selviää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n vuoden 2016 terveyskyselystä.
Eniten tupakoivia korkeakouluopiskelijoita on matkailu-ravitsemus-talousalalla ammattikorkeakoulussa ja vähiten yliopiston teknillistieteellisellä alalla. Toisiksi vähiten tupakoidaan liikunta-, kasvatus-, terveystieteen ja psykologian koulutusalalla.
Tampereen ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan opiskelija Artturi Simukka, 22, kertoo polttavansa yhdestä kahteen askia viikossa. Työtaustaa Simukalla on ravintola-alalla, ja koulutusala on osittain samaan suuntaan ohjaava.
– Ravintola-alalla tupakointi on enemmän sääntö kuin poikkeus.
YTHS:n kyselystä selviää, että yliopiston lääketieteellisessä on eniten opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.
Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelija Tuuli-Elina Kuusinen, 24, pitää mahdollisena lukemien vääristäjänä omalla alallaan sitä, etteivät lääketieteenopiskelijat kehtaa myöntää tupakointia edes anonyymissa kyselyssä, koska opiskeluala on niin tupakanvastainen.
– On vaikea valistaa terveydellisissä asioissa, jos itse tekee päinvastoin.
Satunnaiseen tupakointiin ei puututa tarpeeksi terveydenhuollossa
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on kokeillut tupakoinnin lopettamisessa tukevaa ryhmätoimintaa. YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Noora Seilo kuitenkin kertoo, että tupakoinnin vähentämistä tukevat ryhmätoiminnat eivät ole juuri tehonneet. Opiskelijoita on vaikea saada ryhmiin, ja sitoutuminen niihin on heikkoa.
– YTHS edistää opiskelijoiden tupakoinnin lopettamista ottamalla tupakoinnin puheeksi yksilövastaanotoilla, esimerkiksi suunterveyden tarkastuksissa ja hoitokäynneillä, Seilo kertoo.
Simukan kokemuksen mukaan tupakointiin ei ole puututtu terveydenhuollossa muulloin kuin hänen valittaessaan kurkkukipua työterveydenhuollossa. Simukka kertoi pitävänsä taukoa tupakoinnista kurkkukivun ajan, ja keskustelu tupakoinnista päättyi siihen.
– Tuntuu, että terveysalalla puututaan niihin, joilla menee aski tai enemmän päivässä, Simukka pohtii.
Ammattikoululaisista joka neljäs tupakoi päivittäin
Tampereen ammattikorkeakoulussa joka kymmenes, eli 10 prosenttia, tupakoi päivittäin. Tampereen yliopistoissa tupakoivia on vain neljä prosenttia. Tampereen korkeakoulut mukailevat valtakunnallisia tilastoja; ammattikorkeakouluopiskelijat tupakoivat kaikkialla enemmän.
Yksi syy saattaa olla opiskelijoiden erilainen koulutustausta. Oppilaitosten välinen ero näkyy jo ennen korkeakoulua lukiossa ja ammattikoulussa. Lukiolaisista tupakoi päivittäin kolme prosenttia ja ammattikoululaisista jopa 23 prosenttia.
Tupakointi korkeakoulussa
- Suomessa ammattikorkeakouluissa tupakoivia on 21 prosenttia ja yliopistoissa 12,5 prosenttia.
- Eniten tupakoiva koulutusala yliopistossa on taideala ja vähiten teknillistieteellinen ala.
- Eniten tupakoiva koulutusala ammattikorkeakoulussa on matkailu-ravitsemis-talousala ja vähiten luonnontieteellinen-luonnonvara-ympäristöala.
Yli puolet Simukan ystävistä tupakoi jo ennen korkeakoulua. Simukalle tulee heistä mieleen vain yksi tupakoinnin lopettanut. Moni aloittaa tupakanpolton nuorena, sillä muutkin ympärillä olevat polttavat.
Savuttomuutta tukevan ympäristön merkitys tupakoinnin lopettamisessa korostuu, koska riippuvuus tupakkaan on enemmän sosiaalista kuin fyysistä.
Kuusisen mielestä lääketieteellisessä ryhmäpaine toimii tupakointia vastaan, koska tupakointia voidaan jopa salailla toisilta opiskelijoita sen yleisen paheksunnan takia.
Simukka kertoo pitävänsä tupakoinnista silloin tällöin taukoja, mutta hän ei aio lopettaa kokonaan.
– Uskon, että jos tupakan ottaisi pois, sen korvaisi jollain muulla.
Mikä on röökaamisen tilanne nuorilla ennen korkeakoulua? Lue täältä!