Toimitusjohtaja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä on tyytyväinen.

Vammaisten oikeuksia puolustava Ei myytävänä -kansalaisaloite on saanut taakseen lähes 70 000 ihmistä, ja kannatusilmoitusten keräys jatkuu edelleen. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, koska se on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta.

Virkamäen ja työryhmän tekemä kansalaisaloite vastustaa vammaisten palvelujen kilpailuttamista. Vuonna 2007 voimaan tulleen lain jälkeen vammaisten ja heidän läheistensä kokemukset palvelujen laadusta ovat Virkamäen mukaan kääntyneet radikaalisti huonompaan suuntaan.

Kymmenen vuoden aikana vammaisjärjestöjen yhteistyö on vahvistunut. Vuodesta 2013 lähtien kaikki järjestöt ovat olleet mukana tavoittelemassa lakimuutosta.

Viime keväänä Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin vammaisten palveluja. Puolueilta kysyttiin, pitäisikö kilpailuttaminen lopettaa. Kaikki puolueet vastasivat myöntävästi.

– Se oli meille lopullinen merkki. Päätimme, että nyt on kansalaisaloitteen aika.

Harvat aloitteet etenevät eduskuntaan

Viiden vuoden aikana kansalaisaloite.fi-palvelussa on luotu kaiken kaikkiaan 661 kansalaisaloitetta. Niistä 18 on päätynyt eduskuntaan. Lisäksi yhden eduskuntaan päätyneen aloitteen kannatus on kerätty palvelun ulkopuolella. Eduskuntaan asti edenneistä aloitteista vain tasa-arvoista avioliittoa koskeva aloite on mennyt läpi.

Valtio-opin tohtorikoulutettava Maija Jäske Turun yliopistosta toteaa, ettei määrä ole huono. Muissakin eurooppalaisissa kansalaisaloitejärjestelmää käyttävissä maissa harvat aloitteet menevät läpi tai etenevät suoraan laiksi.

Kansalaisaloitteelle on vain nimettävä vireillepanija, edustaja ja varaedustaja. Lisäksi se on rekisteröitävä kansalaisaloitepalveluun. Aloitteita tehdään paljon, koska niiden tekeminen on helppoa, sanoo valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.

– Luulen, että moni aloitteista on tehty niin, ettei niiden ole edes ajateltu pääsevän eduskuntaan. Ne on tehty lähinnä kokeiluina.

Kolmasosa täysi-ikäisistä suomalaisista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen, selviää vuoden 2015 Eduskuntavaalitutkimuksesta. Yli 80 prosenttia kansalaisista kokee, että aloitteet ovat parantaneet demokratian toimivuutta. Toisin kuin vaaleissa, aloiteoikeus on jokaisella kansalaisella. Kuka tahansa voi alkaa kerätä ajatukselleen kannatusta.

Apu on usein tarpeen

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Noora Heiskanen oli kaksi vuotta sitten mukana tekemässä kansalaisaloitetta varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koosta. Aloite keräsi reilut 15 000 ääntä. Aloitetta tehtaillut ryhmä oli ensin kerännyt aiheesta adressin, jonka allekirjoitti yli 65 000 ihmistä.

Heiskasen mukaan adressi oli osasyy siihen, ettei kansalaisaloite lopulta saanut tarpeeksi kannatusta. Jälkikäteen ajateltuna kansalaisaloite olisi pitänyt tehdä heti.

– Ihmiset luulivat, että he olivat allekirjoittaneet kansalaisaloitteen jo silloin, kun he olivat antaneet kannatuksensa adressille.

Kansalaisaloitteiden tekijöille apua tarjoaa esimerkiksi Avoin ministeriö ry. Suomen kokoisessa maassa on Heiskasen mielestä vaikea kerätä tarvittavat allekirjoitukset ilman taloudellista tukea tai taustaorganisaatiota. Heiskasen ryhmällä ei ollut kokemusta aloitteen tekemisestä, eivätkä he saaneet sen kirjoittamiseen ulkopuolista apua.

Avoimen ministeriön toiminnanjohtajan Joonas Pekkasen mielestä aloite on mahdollista saada läpi myös omin voimin. Esimerkiksi hän nostaa neljän vuoden takaisen aloitteen rattijuoppojen rangaistuksien tiukentamisesta. Aloite ei ollut pitkään harkittu tai tarkasti kirjoitettu, mutta se sai paljon mediahuomiota, Pekkanen sanoo.

– Jos aloite on tarpeeksi populistinen ja media tarttuu aiheeseen, se voi saada kannatusta ilman kampanjaa tai taustaorganisaatiota.

Vammaisten oikeuksia ajavan kansalaisaloitteen parissa työskentelevä Markku Virkamäki toteaa, ettei yksi järjestö olisi pystynyt keräämään tarvittavia allekirjoituksia. Tärkeän lisäpotkun antoi Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen ilmoitus siitä, että se tekee paluukeikan, jos kansalaisaloite saa vaadittavan määrän allekirjoituksia.

Yhteiskunnallinen tilanne heijastuu aiheisiin

Kansalaisaloite nostaa julkiseen keskusteluun kysymyksiä, jotka eivät muuten nousisi esille. Maija Jäsken mukaan aiheet, joista tehdään paljon aloitteita, eivät välttämättä kerää taakseen suurta kannatusta.

Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat merkittävästi siihen, mistä aloitteita tehdään. Kansalaisaloite.fi-palvelusta selviää, että viime keväänä alkoholilaista tehtiin kolme kansalaisaloitetta reilun viikon aikana. Samaan aikaan asiasta keskusteltiin eduskunnassa ja mediassa.

Jäske ja Setälä ovat muiden tutkijoiden kanssa selvittäneet kansalaisaloitteiden aiheita elokuuhun 2015 asti. Suosituimmat aloitteet koskivat esimerkiksi terveyttä, asumista ja kansalaisvapauksia. Myös poliittisen päätöksenteon, demokratian ja talouden teemat näkyivät aloitteissa. Kulttuurista ja uskonnosta tehtiin vähän kansalaisaloitteita.

Nuoret edustajat suhtautuvat avoimesti

Eduskunnassa kansalaisaloitteet jakavat mielipiteitä. Joonas Pekkasen mukaan nuoremmat kansanedustajat ovat vastaanottavaisempia, kun taas vanhemman ikäpolven edustajat suhtautuvat aloitteisiin epäilevämmin. Kun politiikan asialistan määrittelyvaltaa annetaan kansalaisille, se on pitkään asemaansa rakentaneilta poliitikoilta pois.

Setälä arvioi, että edustajat pitävät kansalaisaloitejärjestelmää tarpeellisena.Toisaalta aloitteiden aiheet jakavat eduskuntaa vahvasti, ja ristiriitojen tuloksena koko järjestelmä voi näyttäytyä kielteisenä.

– Ehkä edustajia harmittaa, että yksittäiset kansalaisaloitteet saavat niin paljon huomiota ja menevät valiokunnissa kansanedustajien omien aloitteiden edelle, Setälä sanoo.

Lakimuutos vaatii työtä tulevaisuudessa

Markku Virkamäen työskentely vammaisten palvelujen kilpailuttamista vastaan jatkuu vielä sen jälkeen, kun eduskunta on vastaanottanut aloitteen. Edessä on kova työ lakimuutoksen takaamiseksi.

Vaikka eduskunta hylkäisi kansalaisaloitteen ehdottaman lakimuutoksen, yksi tärkeä asia on jo saavutettu: aihe on noussut julkiseen keskusteluun. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä tarinat ovat antaneet kasvot kampanjalle. Aiheesta on kirjoitettu mediassa, ja esimerkiksi Jounin kauppa jakoi siitä päivityksiä Facebook-sivuillaan.

Vielä Virkamäki ei kuitenkaan uskalla kunnolla juhlia, koska aloitteella on vastustajia.

– Muutokseen ei pidä suhtautua sinisilmäisesti.