Iranilainen Reze käy usein kohtaamispaikka Mukanan tiloissa. Tila on avoin ja ystävällinen, ja hän saa harjoitella suomen kieltä vapaehtoisten kanssa.
– Suomalaiset eivät puhu maahanmuuttajille, ja se tekee surulliseksi. Tykkään puhua, Reze kertoo.
Kohtaamispaikka Mukana on maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tarkoitettu sosiaalinen ympäristö Tampereen keskustassa. Sen tavoitteena on luoda mahdollisimman lämminhenkinen paikka kaikille.
– Mainostamme, että täältä löytyy puhuvia suomalaisia, yksi paikan vetäjistä Olli Heikkilä toteaa.
Palvelut ovat hajallaan eivätkä löydä yleisöään
Heikkilän mukaan eri-ikäisille maahanmuuttajille on kotouttamista edistävää toimintaa Pirkanmaalla, mutta niitä voi olla vaikea löytää. Yhdeksi syyksi Heikkilä mainitsee järjestöjen pienet rahavarat ja sen, ettei mainostamiseen käytetä rahaa.
Maahanmuuttajat saavat tietoa kotouttamistoiminnasta usein kuulopuheiden kautta ja maahanmuuttajien infopankki Mainiosta Tuomiokirkonkadulta. Infopankin maahanmuuttajatyön koordinaattori Takura Matswetu kertoo saaneensa palautetta infopankin käyttäjiltä, että palveluita ei ole helppo löytää niiden ollessa hajallaan ympäri Pirkanmaata.
− Palveluita olisi hyvä kartoittaa nykyistä enemmän. Voisi esimerkiksi luoda jonkinlaisen kartta-sovelluksen, jonka avulla ne löydettäisiin aiempaa paremmin, Matswetu ehdottaa.
Kotoutumisen järjestäminen on kunnan vastuulla
Maahanmuuttajat Pirkanmaalla
- Pirkanmaalla 4,5 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.
- Yleisimmät Pirkanmaalla puhutut vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, persia ja englanti.
- Pakolaisia, paluumuuttajia ja perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita muuttaa Tampereelle noin 150 vuodessa.
- Tampereelle muuttaa itsenäisesti vuosittain noin 200 henkilöä töihin, opiskelemaan ja avioliiton solmimisen kautta.
Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan täysvaltainen jäsen. Lain mukaan kunnilla on vastuu maahanmuuttajien kotouttamisohjelman laatimisesta. Kunta vastaa myös ohjelman toteutumisesta ja seurannasta. Ohjelmassa mainitaan eri maahanmuuttajajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen tukeminen taloudellisesti ja korostetaan järjestöjen merkitystä juuri sosiaalisessa kotouttavassa työssä.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti vuonna 2015 kuntien kotouttamispalveluita ja järjestöjen tukemista. Raportin mukaan kunnat ohjaavat varoja erityisesti järjestöille, jotka luovat liikuntakerho- ja kohtaamispaikkatoimintaa, kulttuuritoimintaa ja nuorille suunnattua toimintaa. Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön palvelupäällikkö Marja Nyrhinen korostaa oma-aloitteista etsintää.
− Asiaan vaikuttaa tietenkin se, kuinka kiinnostunut henkilö on tarjottavista palveluista, Nyrhinen sanoo.
Suomalaisuus tutuksi ystävän ja koulun avulla
Italialainen Gaia Mazzola muutti Tampereelle vuonna 2014 ja tutustui suomalaiseen Ulla Rytsyyn työharjoittelupaikassa. Ystävykset viettävät usein aikaa ruuanlaiton parissa.
Mazzola ei ole käyttänyt Tampereella maahanmuuttajien kotouttamisen palveluita aikataulunsa takia, mutta on kuullut kirjastoissa järjestettävistä keskusteluryhmistä. Mazzolalla ei ole Rytsyn lisäksi muita suomalaisia ystäviä.
− Suomalaisten kanssa on helppo tulla toimeen, mutta vaikea ystävystyä.
Suomalainen ystävä on ollut korvaamaton erityisesti vapun ja itsenäisyyspäivän juhlinnan ymmärtämisessä.
Ketkä jäävät kotouttamistoiminnan ulkopuolelle? Lue, täältä miten kotouttamisen sosiaalista puolta yritetään monipuolistaa.