Lentämisen ympäristövaikutukset
- Lentoliikenne lämmittää ilmastoa 2–5 kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla.
- Lentokoneiden moottorit käyttävät kerosiinia, jonka jalostamiseen sopii vain pieni osa raakaöljystä.
- Eniten polttoainetta kuluu nousussa.
- Lentokoneen keskimääräinen polttoainetehokkuus kasvaa aluksi kun matka pitenee noin 4000 kilometriin saakka.
- Mitä täydempi kone on, sitä vähemmän polttoainetta kuluu henkilöä kohden.
– Lentäminen on yksi niistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista asioista, joista on vaikea puhua, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg.
Ekologisesti valveutuneet ihmiset usein lentävät itse. Kansainvälisyys on arvo, josta ei haluta luopua ilmaston vuoksi.
Tämän vuoden syyskuussa keskustelu lentämisestä avattiin yllättävältä taholta. Energia- ja polttoaineyhtiö ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että lyhyiden matkojen lentämistä pitäisi rajoittaa lainsäädännöllä.
Anttonen kommentoi Moreenimedialle, että Suomea ei voi verrata hyvien junayhteyksien Keski-Eurooppaan. Hän kuitenkin visioi Suomen, jossa lentokentät voisivat olla Helsingissä, Oulussa ja turismin vuoksi Lapissa.
– Tämä vaatisi voimakasta raideliikenteen kehittämistä esimerkiksi Kuopion suunnalla.
Varsinaista aloitetta lentämisen kieltämiseksi ei ole nähty. Esimerkiksi Vihreän liiton varapuheenjohtajan Veli Liikasen mukaan kieltäminen ei ole noussut esiin puolueen ohjelmatyössä. Liikasen mukaan kevyempiäkin keinoja on käyttämättä: tällä hetkellä lentokoneiden kaupallisessa liikenteessä käyttämä kerosiini on verotonta.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) mukaan EU:ssa on ollut tapetilla erillinen lentoliikenteen päästövero. Liikasen mukaan verotus saisi ihmiset harkitsemaan tarkemmin liikennevälineen valintaa.
Kieltämistä ei nähdä hyvänä vaihtoehtona
Kokemukset ympäristöjärjestöissä ovat opettaneet Veli Liikaselle, että muutos kannattaa toteuttaa positiivisen kautta.
– Pelkällä saarnaamisella ei saada muutoksia aikaan.
Hassi ja Liikanen korostavat junaliikenteen parantamista kieltojen sijaan.
– Tarkoituksena olisi saada nopeat junayhteydet niin hyviksi, että ihmiset mieluummin menevät junalla kuin lentävät, sanoo Satu Hassi.
Annukka Bergin mukaan poliitikot eivät halua vaikuttaa ankeuttajilta. Pelissä on paljon hävittävää.
– Vaarana on, että helpommin saavutettavat tavoitteet, niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät, jäävät saavuttamatta.
Liikasen mukaan poliitikkojen ei kuitenkaan pidä pelätä leimautumista. Hän korostaa, että kiellot ovat olennainen osa poliittisen päätöksenteon keinovalikoimaa. Liikasen mukaan lyhyiden lentojen kieltäminen olisi Suomessa käytännössä yksinkertaista.
– Suomen lentokenttiä ylläpitävä Finavia on kokonaan valtion omistama. Jos lentokenttä sulkeutuu, loppuu myös lentoliikenne, Liikanen toteaa.
Ilmasto on yhä sivuraide poliittisessa keskustelussa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi lokakuussa, ettei halua sulkea yhtään Suomen 24 alueellisesta lentokentästä ministeriuransa aikana. Lentokenttäverkostosta käydyssä keskustelussa asiaa ei tarkasteltu ilmastonäkökulmasta.
Mika Anttosen ehdotuksestaan saama palaute on ollut pääosin kohteliaan positiivista. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksesta yhtään huolestuneen ihmisen on vaikea torpata ehdotusta täysin.
Toisaalta lentäminen nähdään oikeutena, minkä Anttonen epäilee vaikuttavan ehdotuksen saamaan vastaanottoon. Hän näkee lentämisen vähentämisen ja autoilun rajoittamisen pieninä asioina ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan rinnalla.
– Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole valmiita tekemään edes pieniä uhrauksia. Sen takia olen vahvasti sitä mieltä, että ilmastosäätelyn pitäisi tapahtua lainsäädännön kautta.
Mitä myönteistä lentämisen rajoittamisessa voisi olla? Lue kommentti täältä.