Eliittilukiossa opiskelulla on vain vähän vaikutusta yliopisto-opintojen aloittamiseen tai alavalintaan (kuva: Flickr).

Eliittilukioiden ja jatko-opiskelupaikan välillä ei merkittävää yhteyttä – Tampereen lukiokoulutusvastaava ei usko eliittilukiotermiin

Niin kutsuttuun eliittilukioon pääsy ei johda todennäköisempään opiskelupaikkaan yliopistossa, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että eliittilukio suuntaisi opiskelijoita todennäköisemmin korkeampipalkkaisten alojen opintoihin, kuten oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen tai kauppatieteelliseen.

Korkeimpien sisäänpääsyrajojen lukioiden opiskelijoista suuri osa päätyy yliopistoon tai muuhun korkeakouluun. Lääketieteelliseen nämä opiskelijat päätyvät noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut opiskelijat.

Vaikutus johtuu kuitenkin valikoitumisesta, ei eliittilukion opiskelijoilleen tuottamasta arvonlisästä, tutkimus esittää. Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että parhaat opiskelijat valikoituvat korkean sisäänpääsyrajan lukioihin. Kun tämä nin sanottu valikoitumisharha otetaan huomioon, erot lukioiden välillä ovat vähäiset.

Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio pitää tutkimustulosta mielenkiintoisena, muttei yllättävänä.

– Lukioiden korkeat keskiarvot liittyvät ensisijaisesti niiden suosioon. Se, mitä lukiota käy, ei tässä meidän koulujärjestelmässä ole määrittelevä tekijä tulevaisuuden kannalta.

Suonio ei näe Tampereen lukioiden ja korkeapalkka-aloille opiskelemaan pääsyn välillä selkeää yhteyttä. Lukioden välillä on kuitenkin painotuksellisia eroja, jotka ohjaavat opiskelijoita. Esimerkiksi Klassillisen lukion luonnontiedepainoisuuden tai Teknillisen lukion tekniikkapainoisuuden avulla voi olla helpompi päästä vastaavien alojen koulutusohjelmia tarjoaviin yliopistoihin.

Suonio ei usko eliittilukiotermiin. Hänen mukaansa eri lukioiden korkeammat keskiarvot liittyvät niiden suosioon esimerkiksi sijainnin tai maineen perusteella.

– Asiaa on meillä tutkittu, on verrattu kirjoitusmenestystä ja lähtötasoa. Sitä, että joku lukio olisi erityisemmin saanut jalostusarvoa, ei ole pystytty osoittamaan.