Vuoteen 2023 mennessä sosiaalisten ja viihdekäyttöön tarkoitettujen robottien määrän uskotaan kaksinkertaistuvan. Robotiikan rooli hyvinvoinnin edistämisessä on koko ajan kehittymässä. Sitä hyödynnetään jo esimerkiksi autismin tutkimuksessa ja autismikirjon henkilöiden tukena. Autismikirjon häiriö vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka henkilö viestii ja vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
Skotlantilaisessa Socially Competent Robots -hankkeessa (SoCoRo) kehitetään Alyx-robottia, joka opettaa autismikirjoon sijoittuville aikuisille tunteita ja niiden välittämistä.
– Tavoitteemme on työstää sosiaalista robottia, joka tuottaa sosiaalisten taitojen terapiaa lievästi autistisille aikuisille, kertoo SoCoRo-hankkeen jäsen Ruth Aylett.
Robotiikan tutkimus maailmalla
- Yhdysvalloissa Stanford University ja Carnegie Mellon ovat tunnettuja robotiikan tutkimuksen yliopistoja.
- Japanissa hallitus ja valtio tukevat sosiaalisen ja humanoidirobotiikan kehitystä.
- Ruotsissa sijaitsee Robotdalen, jossa kehitetään robottiteknologiaa.
Alyxia on testattu esimerkiksi Glasgow Science Museumissa, jossa projektitiimi suunnitteli robotin kasvoille ilmeitä ja arvioi niitä museokävijöiden kautta. He tarjosivat Alyxille aamupalaksi muovisia ruokaesineitä ja päättelivät robotin muodostamista ilmeistä, pitikö se niistä vai ei.
– Useita kehitettyjä ilmeitä ei tunnistettu, joten teimme parhaamme kehittääksemme robottia palautteen perusteella, Aylett kertoo.
Robotiikkaa avuksi autististen arkeen
Sosiaalisen robotiikan parissa jo pidempään työskennellyt Tampereen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja tohtori Kimmo Vänni kertoo Alyxinkin käyttämän ilmeiden tunnistuksen olevan jo perinteikäs toiminto robotiikassa.
– Ilmerobotteja on tehty jo 90-luvun puolelta. Siinä tutkitaan peilauksena, miten tunteita voidaan opettaa, kertoo Vänni.
Vännin mukaan robotiikan käyttö autismin kuntouksessa on ikäsidonnaista. Robottikuntoutuksen myönteiset vaikutukset toimivat noin viiteen ikävuoteen saakka, jonka jälkeen robotin tuoma etu poistuu. Tämän jälkeen on turvauduttava perinteiseen autismiterapiaan.
Ihanteelliseksi tilanteeksi robotiikan hyödyntämisessä autismiterapiassa Vänni näkee sen, että vanhemmat voisivat käyttää robotteja kotona lastensa kuntouttamiseen.
– Pienet potilaat voisivat ottaa robotin kotiin hoitojaksolla. Sitten kun lapsi on päässyt robotin kanssa tiettyyn pisteeseen, robotin voisi palauttaa hoitolaitokseen.
Suomi ei yllä kahden vahvan klusterin tasolle
Autismi- ja aspergerliitto arvioi noin 50 000 suomalaisen sijoittuvan autismikirjoon. Vaikka Vännillä on takana kokemusta myös autismin ja robotiikan yhteistyöstä, hän kertoo, että Suomessa alan tutkimus on lähes olematonta.
– Suomessa on vähemmän tutkimusta robotiikasta ja autismista. Japanissa on aiheesta tehty kattavin tutkimus, joka on tutkija Hideki Koziman Keepon-robotti.
Vännin mukaan maailmassa on kaksi hyvää ja vahvaa klusteria robotiikan kehittämisessä: toinen on Japanissa ja toinen USA:ssa. Jotta Suomestakin tulisi ylipäänsä robotiikan kärkikehittäjiä, se vaatisi Vännin mukaan tahtotilan ja lujan yhteistyökumppanuuden, esimerkiksi Pohjoismaiden kesken.
Lue toimittajan kommentti Suomen roolista teknologian kehityksessä.