– Toki tunnistan nämä tarinat. Oikeastaan ne tuntuvat olevan suomalaisen metsäkeskustelun ydin, toteaa WWF:n Suomen luonto-ohjelman päällikkö Petteri Tolvanen.

Tolvasen mukaan keskustelun kahtiajakautuminen sen kun kärjistyy.

– Usein metsistä puhuttaessa korostetaan lähinnä taloudellista näkökulmaa. Helposti menee sekaisin mikä on kestävää taloudellisesti ja mikä ekologisesti tai hiilitaseen kannalta. Joskus käsitteitä tarkoituksellakin hämärretään.

Usein metsistä puhuttaessa korostetaan lähinnä taloudellista näkökulmaa.

Petteri Tolvanen

Metsät ovat nousseet Suomessa laajaan julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen ja niiden merkittävän hiilensidonnallisen roolin myötä. Suomen metsien määrää ja hyvää kuntoa kuulee usein kehuttavan, mutta Tolvasen mukaan metsäluontomme on edelleen ahdingossa.

Yksi kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteista on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen 2020 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseksi on jäljellä reilut kolme kuukautta.

Lajiston uhanalaisuudella mitaten ei Tolvasen mukaan olla menossa riittävän nopeasti oikeaan suuntaan, eikä tavoitteeseen olla pääsemässä. Uusimman, tänä vuonna julkaistun uhanalaisuusarvion mukaan Suomen metsälajiston uhanalaistuminen on vain jatkunut, vaikka luonnon köyhtyminen pitäisi pysäyttää.

Hakkuupaine tulee Tolvasen mukaan kasvamaan, kun uusia biotuotetehtaita suunnitellaan ja avataan. Tehostuva talouskäyttö näkyy metsissämme luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Uusimmassa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa 76 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Pääsyynä tähän on metsien käsittely, joka on edelleen valtaosin avohakkuuta.

–  Vanhan metsän lajistolle keskeisen tärkeässä lahopuun määrässä talousmetsissä ollaan edelleen varsin kaukana riittävästä tasosta.

Ympäristöministeriön teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä. Kuitenkin vain neljäsosa kyselyyn vastanneista kokee monimuotoisuuden köyhtymisen suurimpana uhkana luontomme hyvinvoinnille. Eniten huolissaan ollaan roskaantumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Tolvasen ja tiedeyhteisön mukaan monimuotoisuuden hupeneminen ja ilmastonmuutos, ovat kuitenkin suurimmat uhat sekä globaalisti, että Suomen luonnossa.

– Nyt on todella kiire. Vaikka 2020 tavoitetta ei voida enää saavuttaa, on tärkeää määritellä uusi sitova aikataulu luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Suomen luonnon suojelussa keskeisen tärkeää on parantaa metsäluonnon tilaa, mikä vaatii samaan aikaan huomattavia parannuksia.

Mitä Suomen luonto merkitsee Tamperelaisille? Kuuntele gallup täältä.