Suomalaiset kävelevät kengissään keskimäärin vähän yli viisi vuotta. Siinä ajassa moni jalkine ehtii hajota tai kulua. Kärsineitä kenkiä tuodaan suutarin hoitoon.
Tamperelaisen suutarin Tomi Järvenpään mukaan harvoin tulee vastaan toivottomia tapauksia.
– Kaiken voi korjata, jos asiakas niin haluaa, mutta aina se ei ole rahallisesti järkevää.
Paljon parsimista ja puunaamista vaativan kengän korjauksen hintaan voi saada uudet kaupasta. Silloin moni valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.
Helsingin yliopistossa julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan vaatteiden vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia, mutta lopulta hintalappu painaa enemmän.
Vuodessa suomalainen käyttää kenkiin 122 euroa. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa myös ostetaan halpoja kenkiä, kertoo Muoti- ja urheilukauppa TMA:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Sitä selittää hänen mukaansa esimerkiksi heikko ostovoima ja kulttuuri. Täällä kengillä ei osoiteta omaa asemaa, ja sporttinen muoti on tuonut lenkkarit urheilukentiltä työpaikoille.
Kenkäteollisuus ei ole päästötöntä
Professori Kirsi Niinimäen mukaan vaatteiden edullisuus näkyy heikossa laadussa. Aalto-yliopistossa muotia tutkiva Niinimäki sanoo myös trendien vaihtumisen lisäävän kulutusta.
– Vaatteita on yhä enemmän, mutta niitä käytetään yhä lyhyemmän aikaa.
Niinimäen mukaan mallia pitäisi katsoa historiasta – vaatteita pitäisi pitää pidempään ja parempana.
– Siinä meillä on vielä opittavaa.
Vaateteollisuuden on laskettu olevan vastuussa jopa kahdeksasta prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Laskelmien mukaan pelkästään kenkien osuus lukemasta on lähes viidennes, siis 1,4 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Ne syntyvät maailmalla vuosittain valmistettavasta 24 miljardista kenkäparista.
Niinimäen mukaan kenkiä pitäisi ajatella investointeina, sillä ne kestävät oikein pidettynä vuosia. Suutari Tomi Järvenpää on samoilla linjoilla.
– Jos kenkää huoltaa ja puhdistaa, mikä siinä menisi pilalle?
Järvenpään mukaan hyvän kengän ei tarvitse olla erityisen kallis. Kunhan pinta on hyvä, koviakaan kokeneen jalkineen ei tarvitse joutua roskiin.
Osa kengistä heitetään pois, mutta suutarin mukaan yhä useampi on valmis maksamaan jalkineiden korjaamisesta. Varsinkin nuoria kiinnostaa laatu.
– Ja vanhemmat miehet saattavat sanoa, että tehdään nyt se ekoteko – laitetaan vanhat kengät kuntoon.
Mitä tamperelaiset ajattelevat kengistä ja kuluttamisesta? Kuuntele gallup täältä.