Useat tekijät ovat vaikuttaneet työpaikanvaihdoksiin sote-alalla. Kuva: Unsplash

Työvoimapula selittää suurta liikkuvuutta sote-alalla – ”Työntekijät ovat entistä hanakampia käyttämään kilpailua hyväkseen”

Työpaikkavaihdosten määrään sosiaali- ja terveysalalla ovat vaikuttaneet myös sote-uudistus ja koronapandemia.

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin eniten sosiaali- ja terveysalalla. Tilastokeskuksen mukaan  työpaikanvaihdoksia tehtiin yhteensä lähes 793 000 kappaletta, joista sote-alalla 145 000.

Selkeään kärkeen työpaikanvaihtojen määrässä nousivat sote-alan lisäksi hallinto- ja tukipalvelut, joissa työpaikkaa vaihdettiin 140 000 kertaa.

Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Malirannan mukaan sote-alan suuri työpaikanvaihdosten määrä on monen tekijän summa. Yksi selitys ilmiölle löytyy alan työvoimapulasta, joka yhdessä heikkojen työolojen kanssa lisää liikkuvuutta työpaikkojen välillä.

– Työpaikkojen välinen kilpailu on mahdollisuus työntekijöille, jotka ovat tyytymättömiä työoloihinsa. Työvoimapula yhdistettynä jaksamisen ongelmiin tekee sen, että työntekijät ovat entistä hanakampia käyttämään kilpailua hyväkseen.

Maliranta arvelee myös esimerkiksi koronapandemialla olleen vaikutusta työpaikkavaihdosten määrään sote-alalla.

Työvoimapulalla on myös etunsa

Malirannan mukaan työvoimapula ei ole yksiselitteisesti negatiivinen ilmiö. Yritysten toimintaan se heijastuu etenkin paineena tuotannon ja toiminnan kehittämiseen. Työntekijöiden niukkuus johtaa myös työoloihin panostamiseen.

– Työvoimapula ja työntekijöiden suuri liikkuvuus ovat voittopuolisesti myönteisiä asioita. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että työntekijät liikkuvat yrityksiin, joissa heidän osaamistaan voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, toteaa Maliranta.