Helmikuisena lauantaipäivänä Helsingissä pakkanen kiristelee poskia ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. On ystävänpäivä, ja moni on suunnannut viettämään sitä Vallilan Bella-kirpputorille.

Hallimaisella kirpputorilla kierrellään hitaasti ympäriinsä – monilla on matkassaan käytettyjä vaatteita ja tavaroita notkuvia ostoskoreja ja –kärryjä. Hyllyjen ja rekkien välissä jotkut järjestelevät omia vaatteitaan myyntiä varten. Henkareiden kolina ja sovituskoppien verhojen suhina sekoittuu puheensorinaan, ja kassojen eteen on kertynyt jo jonoa.

Ilman kiirettä myyntirekkien välillä kiertelevät myös ystävykset Koko, 41, ja Hanna, 41. Kokolla on kädessään ostoskori ja Hanna työntää rattaita. He eivät ole tulleet etsimään mitään erityistä.

–  En koskaan etsi mitään tiettyä, vaan pyörin Hannan kanssa aina eri kirppareilla. Ostetaan kaikkea ihanaa ja ihmetellään sitten myöhemmin, Koko kertoo.

Hanna nyökyttelee Kokon takana.

–  Juuri mietin bussille mennessäni, että on noin hieno sää, mutta täällä me vaan luuhaamme. Tämä on harrastus ja elämäntapa tietyllä tavalla, Hanna sanoo.

Käytävällä joutuu jatkuvasti väistelemään ohi haluavia kiertelijöitä.

Koko kertoo käyttäneensä kirpputoreja jo parin kymmenen vuoden ajan. Hän on havainnut kirpputoreilla muutoksen viime vuosien aikana.

– Kyllä sen huomaa, että näissä on enemmän nykyään ihmisiä. Ihmiset myyvät aktiivisesti sekä netissä että tällaisilla kirppareilla.

Käytettyjen vaatteiden myynnistä ja ostamisesta onkin tullut huippusuosittua. Kaupan liiton tutkimuksen mukaan Suomi on jo maailman kärkimaa käytettyjen tavaroiden ostamisessa. Merkittävä osuus kiertokaupasta tapahtuu suoraan kuluttajien välillä verkossa.

Harrastus vai säästö?

Kokolle kirppistely ei ole kuitenkaan aina ollut vain harrastus, vaan hän on turvautunut käytettyihin vaatteisiin ja tavaroihin myös rahasyistä.

– Kun lapseni oli pieni, ostin suurimman osan kaikesta käytettynä. Olin yksinhuoltaja ja opiskelija. Raha oli tiukassa, joten myin kaikkea myös eteenpäin. Se säästi ihan järjettömän määrän rahaa, hän muistelee.

Pienten lasten äitinä Hannakin on tottunut ostamaan lastenvaatteita käytettyinä.

– Mulla on kolmevuotias esikoinen, ja sille ostettiin tosi paljon kirpparilta. Nyt ne ovat periytyneet tälle uusimmalle lapselle. Lastenvaatteisiin menee useita satoja euroja lyhyessä ajassa, koska lapset kasvavat niin valtavaa vauhtia.

Koko nyökyttelee.

– Jos täältä saa kolmella eurolla bodyn ja kaupassa se maksaa kaksikymppiä, niin on se aika moninkertainen ero, hän lisää.

Myös Kokon teini-ikäinen lapsi on innostunut ostamaan käytettyjä merkkivaatteita verkosta, kuten Vinted-sovelluksesta.

– Siellä on tosi kalliita merkkejäkin viisi kertaa halvemmalla. Sieltä sitten saa mitä haluaa ja samoja juttuja kuin muillakin, mikä on teini-iässä tärkeää.

Käytetty ei välttämättä korvaa uutta

Monet rekit ja hyllyt ovat kuitenkin pullollaan uutta tavaraa, jossa roikkuu vielä kaupan hintalaputkin kiinni.

Ilmiö näkyy myös viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myyntialusta Torin tutkimuksessa huomattiin, että Suomessa alle puolet käytetyn tavaran ostoista korvaa uuden ostamisen. Käytettyä tavaraa ostetaan siis tavanomaisen kulutuksen lisäksi.

– Se massa, mitä on nyt joka ikisessä myyntipöydässä, on valtava. Tavallaan siitä massasta on helpompi tehdä löytöjä, mutta on se kaksipuolinen juttu, Hanna pohtii.

Kokolla on samankaltaisia ajatuksia.

– Se ei ole mikään vain kiva juttu, vaan sehän tarkoittaa, että kulutus on kasvanut. Täällä on tosi paljon uutta ja todella vähän käytettyä tavaraa.

Kirpputorien kasvanut valikoima on houkutellut ostoksille myös 29-vuotiaan Tommin, joka kiertelee hyllyjen välissä 14-vuotiaan Max-koiran kanssa. Max saa levätä ostoskärryissä, kun Tommi käy vaaterekkejä rauhassa läpi.

Mitään tiettyä ei ole hänelläkään etsinnässä.

–  Nyt täältä saa parempaa tavaraa kuin joskus aiemmin.

Tommi kertoo, että aiemmin hänellä oli ollut tapana ostaa vaatteita enemmän, mutta ostokäyttäytyminen alkoi muuttua muutamia vuosia sitten. Hänen ostopäätöksiinsä vaikuttaa sekä ekologisuus että raha.

Ultrapikamuoti ei ole enää tervetullut moniin myyntipaikkoihin

Vaikka rekit notkuvat uusia vaatteita hintalappuineen, ei kaikkea voi kirpputorille kuitenkaan tuoda myyntiin. Bella kielsi ultrapikamuodin myymisen kirpputorillaan kesällä 2024 perustellen päätöstä esimerkiksi eettisyys- ja ympäristösyin. Myös muut kirpputorit Bellan tavoin ovat kieltäneet ultrapikamuodin myynnin viime aikoina.

Kun ultrapikamuodin jälleenmyynti vaikeutuu, esimerkiksi Sheinin vaatteille on luotu oma suomalainen kirpputoriryhmä Facebookiin. Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että ryhmään ei kuulu Sheinin moralisointi tai kritisointi.

Niin Koko, Hanna kuin Tommikin pitävät Bellan myyntikieltoa positiivisena toimenpiteenä. Koko kertoo ostaneensa kerran lomamatkalle epähuomiossa ultrapikamuotia olevan kaftaanin.

–  Se oli muovinen ja ihan kauhea. Se meni roskiin sen jälkeen, koska se ei ollut mitenkään käyttökelpoinen, hän muistelee.

Kysymyksiä Kokolle herää kuitenkin siitä, mitä Suomeen tulleelle ultrapikamuotivaatteelle tapahtuu, kun sille ei ole enää käyttöä.

–  Eihän se varmaan sitä ongelmaa poista, että mihin ne vaatteet oikeasti sitten menevät. Johonkin se raja täytyy laittaa, jos valtio ei rajoita ultrapikamuodin tuomista tänne, Koko pohtii.

Myös Tommi pitää kirpputorin linjausta perusteltuna.

–  Ihan hyvä asia. Niitä ei tarvitse kenenkään ostaa, Tommi tiivistää.