Rakennuksissa olevia home- tai kosteusvaurioita ei tutkita ilman näyttöä siitä, että rakennus aiheuttaa terveydellisiä ongelmia siellä oleskeleville ihmisille.

Sisäilmasta sairastuneet saavat harvoin tarvitsemaansa hoitoa – ”Suosituksessa sanotaan, että kosteusvauriot eivät aiheuta vakavia sairauksia”

Tutkimukset todistavat huonon sisäilman aiheuttavan terveysongelmia. Homeallergiaa ei kuitenkaan enää diagnosoida.

­

Sisäilmasta sairastuneiden oireisiin ei suhtauduta vakavasti terveydenhuollossa eikä asianmukaista hoitoa ole saatavilla. Tämä ilmenee Moreenimedian kyselyn tuloksista, jossa useat vastaajat kertoivat huonoista kokemuksistaan.

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorin Tuula Putuksen mukaan terveydenhuollon huono suhtautuminen ja oireiden aiheuttajan kieltäminen johtuu pääosin Käypä hoito -suosituksesta.

Fakta

Kysely huonon sisäilman vaikutuksista

  • Kyselyyn vastasi 262 huonosta sisäilmasta kärsinyttä.
  • Sisäilmaongelmat voivat johtua rakennusmateriaaleista, ilmanvaihdosta ja kosteus- tai homevaurioista.
  • Kyselyä levitettiin Tampereen alueen Facebook-ryhmässä ja Sisäilmasta sairastuneet ry:n keskusteluryhmässä lokakuun 2019 aikana.
  • Vastanneista 86 prosenttia oli joutunut muuttamaan elintapojaan sisäilmaongelmien takia.
  • Vastauksissa toistui tarve vaihtaa työpaikkaa tai asuntoa, erilaisista terveysongelmista kärsiminen ja kyvyttömyys käyttää julkisia kulkuneuvoja.

– Suosituksessa sanotaan, että kosteusvauriot eivät aiheuta vakavia sairauksia. Asiaa ei perustella siellä mitenkään, sanotaan vain, että ongelmaa ei ole ja näitä potilaita ei tule tutkia. Valtaosa lääkäreistä toimii näiden ohjeistuksien mukaan.

Altistumisia on ollut niin kauan, että tällä hetkellä en tiedä paranenko koskaan sairaudesta. Käypä hoito on varmaan mahdollistanut sen, että en ole saanut hoitoa ja tutkimuksia. Luokitellaan heti luulosairaaksi työn vieroksujaksi.

Nainen, 40–49-vuotias

Putus muistuttaa, että Lääkäriseura Duodecimin laatimat Käypä hoito -suositukset ovat vain suosituksia, joilla ei ole lainmukaista valtaa. Hän myös kritisoi suosituksia siitä, että niitä on ollut laatimassa vain pieni joukko lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

– Nämä suositukset eivät perustu tieteellisesti todistettuun tietoon, ja valitettavasti väärä tieto leviää nopeammin kuin tieteellisesti tutkittu tieto.

Hoidon taso on laskenut

Tilanne oli hyvin erilainen vielä 1990-luvun lopulla, jolloin Minna Haavisto, 47, altistui ensimmäistä kertaa huonolle sisäilmalle. Haavisto hakeutui lääkärin vastaanotolle päänsäryn, hengitysongelmien ja huimauksen takia.

– Minulla ei ollut aavistustakaan, mistä oireet johtuivat. Lääkäri kysyi minulta ensimmäisenä, haiseeko jossain maakellari tai home. Lääkärin mainitsemat hajut olivat minulle tuttuja työpaikaltani, joten sain lähetteen verikokeisiin, joiden avulla homealtistuminen voitiin todeta.

Työterveyslääkärin aloitteesta Haaviston työpaikan toimitilat tutkittiin ja määrättiin käyttökieltoon sieltä löytyneiden mittavien kosteus- ja homevaurioiden takia. Altistumisen jälkeen Haavistolle diagnosoitiin homeallergia ja astma.

Olen työtön, koska en ole saanut hoitoa homesairauteen. Minulla ei ole varaa ostaa palveluita mistä olisi apua, koska ne eivät kuulu julkiseen terveydenhuoltoon, joka on täysi susi homesairaille ihmisille.

Nainen, 30–39-vuotias

Oireet pysyivät poissa, kunnes Haavisto aloitti työskentelyn työpaikkansa uusissa tiloissa. Siellä hän altistui uudelleen huonolle sisäilmalle ja kääntyi oireilun alkaessa jälleen terveydenhuollon puoleen. Lopulta lääkäri kehotti Haavistoa välttelemään työpaikalla oloa ja suosimaan etätöitä.

– Muutaman vuoden ajan työterveyslääkäri koetti etsiä kanssani ratkaisuja työpaikan sisäilmaongelmaan. Teetimme yhdessä muun muassa oirekyselyitä työpaikalla, mutta lopulta lääkärikään ei voinut tehdä oireiden varsinaiselle syylle mitään.

Haavisto kokee olevansa monia nykypäivänä sairastuvia onnekkaampi. Monet kohtaavat vastaanotolla vähättelyä eikä oireita oteta tosissaan. Ensimmäisen altistumisen jälkeen Haavistolle tehtiin kaikki tarpeelliset tutkimukset, jotka johtivat viimein homeallergian diagnosointiin. Samanlaisia tutkimuksia teetetään nykyään terveydenhuollossa hyvin harvoin, eikä esimerkiksi homeallergiaa enää diagnosoida.

– Käypä hoito -suosituksen mukaan home vasta-ainetutkimuksia tai muita täsmällisiä tutkimuksia ei tule tehdä, täydentää Putus.

Tutkimuksen merkitys kasvaa

Huolimatta nykyisestä tilanteesta Putus on toiveikas sisäilmasairaiden tulevaisuuden suhteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kuntaliitto julkaisivat lokakuussa SisäNyt-selvityksen loppuraportin, jossa tarkastellaan sisäilman laatua ja siihen liittyvien terveyshaittojen nykytilaa. Putus kokee, että selvityksen myötä sisäilmaongelmat on jälleen nostettu pöydälle ja ne otetaan vakavasti.

– Toivon, että yleinen ilmapiiri on vähitellen menossa oikeaan suuntaan. Sisäilmaongelmien vaikutuksia terveyteen on todistettu tieteessä jo yli 30 vuoden ajan. Ehkä tämän SisäNyt-selvityksen ansiosta ongelmien vakavuus nousee taas merkittäväksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Jutun sitaattinostot on lainattu Moreenimedian sisäilmakyselyn avovastauksista.