Joulukalenterien merkitys pysyy samana, vaikka sisältö voi olla mitä vain kuvista olueen – “Isoin juhla vaatii pisimmät etkot”

Kalentereilla on suuri merkitys joulunajassa. Ne voivat toimia esimerkiksi ilon tuojina, odotuksen välineinä, hyväntekeväisyytenä ja lapsuuden symbolina. Joka vuodelle löytyy usein oma hittinsä, mutta perinteiset kalenterit pitävät pintansa.

Joulukalenterit ovat kuuluneet erottamattomana osana suomalaisten joulunodotukseen jo vuosikymmenien ajan. Ensimmäisissä markkinoille tulleissa versioissa jokaisen luukun takaa pääsi paljastamaan aina uuden kuvan, ja sittemmin kilpailijaksi kehittyivät päivittäisen makean yllätyksen tarjoavat suklaakalenterit.

Nyt markettien hyllyiltä voi löytää kalentereita vaikka millaiseen makuun: on sipsiä, teetä, kosmetiikkaa, sukkia sekä leluja. Jopa olutkalenteri on saapunut Ratinan K-supermarketin valikoimaan.

Kalenterien pitkistä perinteistä tietää Juha Nirkko, joka toimii Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa arkistotutkijana. Hänen mukaansa perinne juontaa Saksasta. Ensimmäiset Suomessa tehdyt kalenterit tulivat myyntiin vuonna 1947, mutta menestys ei ollut välitön. Sittemmin merkitys on kasvanut suureksi.

– Joulua odotetaan pitkään ja malttamattomasti. Odotus itsessään on toiveikasta tekemistä, ja kalenteri helpottaa ja vahvistaa tätä. Isoin juhla vaatii pisimmät etkot. Omien lasten kalenterit tuovat lisäksi mieleen lapsuuden, Nirkko analysoi.

Erilaisia kalentereita on lukuisia, mutta perinteiset säilyttävät suosionsa

Taffel toi tänä vuonna myyntiin sipsikalenterin, joka myytiin verkkokaupoista loppuun hetkessä. Take-T –teekauppa tarjoaa varta vasten asiakkaan makua mukailevan teekalenterin, ja Nokian panimo antaa mahdollisuuden löytää jokaisen luukun takaa olutta. Lemmikkien kalentereista paljastuu erilaisia nameja, ja lapset voivat iloita uusista Harry Potter-teemaisista legoista joulukuun jokaisena päivänä.

Legokalenteri Harry Potter -teemalla

Valikoiman häkellyttävästä määrästä huolimatta kuva- ja suklaakalenterit säilyttävät suosionsa. Partiolaisten kalentereita myydään vuosittain 250 000 kappaletta, ja kommenttipalstoilla Fazerin suklaakalenteria hehkutetaan “ainoaksi oikeaksi” valinnaksi.

Kuvakalentereissa palataan idean juurille: henki ja visuaalisuus voittavat materiaalisuuden. Saatetaan jopa käyttää samaa lempikalenteria vuodesta toiseen, jolloin joulu tosiaan palaa aina uudelleen.

Juha Nirkko, arkistotutkija

Nirkon mukaan vuosittain tulee myös kalenterihittejä, kuten tänä vuonna sipsikalenteri. Kalenterien suunnittelu on haastavaa, kun pitäisi yhdistää tuotto ja kaunis ajatus:

– Pitäisi olla ympäristöystävällinen, terveellinen ja tyylikäs samaan aikaan.

Millaisia perinteitä ja muistoja suomalaisilla on joulukalentereista? Kuuntele gallup täältä.