Etäopiskelu on sumentanut työn ja vapaa-ajan välisen rajan opiskelijoiden arjessa, työkulttuuri vaatii tekijöiltään aina vain enemmän ja perheet yrittävät selvitä pienten lasten kanssa ruuhkavuosista. Riittävä vapaa-aika on monelle vain kaukainen ideaali, joka kenties saavutetaan “sitten joskus”.
Tämä on haitallinen asenne.
Vapaa-ajallaan ihmisen tulisi ehtiä palautua eli päästä takaisin työtä edeltävälle kuormituksen tasolle, kertoo Tampereen yliopiston psykologian emeritaprofessori Ulla Kinnunen. Hänen mukaansa palautuminen täydentää kuluneita voimavaroja, kuten vireyttä, energiaa ja mielialaa.
– Jos palautuminen on riittämätöntä, joutuu työskentelemään epäedullisessa tilassa, esimerkiksi väsyneenä. Sitten joutuu ponnistelemaan entistä enemmän selviytyäkseen. Tämä johtaa kuormituksen kasautumiseen, mistä voi seurata univaikeuksien ja masennuksen kaltaisia terveysongelmia, Kinnunen tiivistää.
Selkeän vapaa-ajan puute kuormittaa
Kinnusen mukaan palautuminen ei onnistu, jos vapaa-ajalla ei pysty irtautumaan työn vaatimuksista. Moreenimedian kyselyyn vastanneiden ihmisten arjessa tämä tuli vahvasti esiin, kun puhuttiin vapaa-ajan riittämättömyydestä:
Opiskelijalla ei ole tiettyjä työtunteja. Ja varsinkin etäopiskelun aikana koulupäivät venyvät ympärivuorokautisiksi.
Nainen, 15–25 vuotta
Kysely arvokkaasta vapaa-ajasta ja palautumisesta
- Palautumisella tarkoitetaan väsymyksen kaltaisista kuormitusreaktioista toipumista takaisin rasitusta edeltävään tilaan
- Moreenimedian kyselyä jaettiin Facebookin kautta eri ryhmiin
- Vastaajat kertoivat mieleisistään vapaa-ajan viettotavoista, ja sen määrästä
Samankaltaisia kokemuksia oli muillakin kyselyyn vastanneista. Yksi vastaaja kertoi opiskelijoilta odotettavasta järkyttävästä työmäärästä, toinen siitä, kuinka opiskelu venyy viikonlopuillekin.
Kyselyn mukaan opiskelun lisäksi vapaa-aikaa veivät esimerkiksi pienet lapset ja työelämän kasvaneet vaatimukset.
Omilla valinnoilla voi tehostaa palautumista
Erilaisia rentoutumisen keinoja on yhtä monta kuin niiden tekijöitäkin. Kinnusen mukaan tärkeintä on mielekkyys: jos toiminta tuntuu velvollisuudelta, se ei palauta. Liikunta on tästä hyvä esimerkki – osa näkee sen arjen pelastuksena ja mielen lepohetkenä, toiset taas kokevat sen miellyttävän toiminnan sijasta velvollisuutena.
– Tärkeintä on, että jää omaa aikaa, jolloin voi tehdä mitä haluaa. Kontrollin kokemus vapaa-ajan hallinnasta tukee palautumista, kertoo Kinnunen.
Palautumisen kokemuksia kontrollin ohella tarjoavat esimerkiksi työstä irrottautuminen, rentoutuminen sekä uuden oppiminen ja näkemysten laajentaminen. Kinnunen neuvoo, että tutkimuksien mukaan tällaisia taitoja voi vahvistaa tiedostamalla ne. Sen jälkeen taitoja voi harjoitella, kun tietää, mistä on kyse.
– Jokainen voi löytää oman juttunsa, joka tarjoaa näitä tärkeitä palautumisen hetkiä, Kinnunen kannustaa.
Kinnunen analysoi, että passiivinen palautuminen nähdään rentouttavana, kun taas aktiivisempi aika harrastusten tai liikunnan parissa voi tuntua vievän energiaa. Esimerkiksi TV:n katselu ei ole suorituskeskeistä, minkä vuoksi se näyttäytyy houkuttelevana. Lisäksi se on helposti saatavilla.
Lue toimittajan kommentti etäopiskelusta täältä.