Kansalaisten ensiaputaidoissa on vielä kehitettävää. Tätä mieltä on Pirkanmaan pelastuslaitoksella ensihoitajana työskentelevä Henri Backman. Hän kertoo, että onnettomuustilanteissa osataan tai yritetään tehdä oikeita asioita, mutta sairastumistilanteissa maalaisjärkeä ei ymmärretä käyttää. Moni ei esimerkiksi tiedä, milloin soitto hätäkeskukseen on oikeasti aiheellinen.

– Hätäkeskukseen tulisi soittaa silloin, kun epäilee toisen hengen tai omaisuuden olevan vaarassa, ei silloin, kun haluaa saada nopeammin diagnoosin ja päästä lääkäriin, Backman ohjeistaa.

Vuoden alussa Pirkanmaalle saatiin päivystysapunumero 116 117, jonka tarkoituksena on vähentää turhia soittoja hätäkeskukseen ja lyhentää päivystysjonoja. Päivystysapunumerosta saa neuvontaa ei-akuuteissa tilanteissa vuorokauden ympäri. Numeroon kannattaa soittaa, jos ei ole varma, miten tulisi toimia.

– Pahinta, mitä voi tehdä, on googlettaa omia oireitaan ja diagnosoida itselleen kuolettavia sairauksia, Backman naurahtaa.

Backman toivoisi ihmisiltä rohkeutta tarttua toimeen rivakammin. Hän muistuttaa, että aina voi tehdä enemmän ja paremmin.

– Monesti hätäkeskukseen soitetaan, että tuolla kauempana makaa joku, mutta ei uskalleta mennä katsomaan, onko kaikki hyvin. Kun ambulanssi saapuu paikalle, käy ilmi, että se joku onkin vain levähtämässä, Backman kertoo.

Auttamatta jättäminen katsotaan Suomessa rikokseksi

Punaisen Ristin ensiapukoordinaattori Katri Kauppila on huolissaan siitä, että monen kansalaisen käsitys ensiavusta on virheellinen tai puutteellinen. Hän kertoo, että ensiapu yhdistetään tyypillisesti onnettomuuksiin ja äkillisiin sairaskohtauksiin liittyvään elvytykseen.

Ensiapu voi olla myös arkisempaa toimintaa, kuten laastarien laittamista.

Pienillä teoilla on suuri merkitys, ja vähintä mitä hätätilanteessa voi Kauppilan mukaan tehdä, on soittaa hätäkeskukseen. Kauppila huomauttaa, että väärää tai huonoa ensiapua ei ole olemassa eikä sen vuoksi tarvitse pelätä joutuvansa syytteeseen.

– Kansalaisilla on auttamisvelvollisuus. Suomen rikoslain nojalla sellainen henkilö, joka ei auta esimerkiksi onnettomuustilanteen uhreja, voidaan tuomita vankeuteen pisimmillään kuudeksi kuukaudeksi, Kauppila muistuttaa.

Kauppila toivoo, että peruskoulun opetussuunnitelmaan lisättäisiin ensiapukoulutusta ja että lukioihin ja ammattikouluihin saataisiin valinnaisia ensiapukursseja. Ensiaputaitojaan voi kehittää muun muassa ensiapukurssien, netistä löydettävien ensiapuohjeiden, Youtube-videoiden ja mielikuvaharjoitusten avulla.

– Kavereiden kanssa voi vaikka järjestää illanistujaisia, joiden teemana on ensiapu ja joissa harjoitellaan niin hätä- kuin arkiensiaputaitoja, Kauppila naurahtaa.

Miten kansalaiset suhtautuvat omiin ensiaputaitoihinsa? Lue ja kuuntele gallup täältä.