Aseistakieltäytyjäliiton varapuheenjohtaja Jyry Virtasen mielestä siviilipalveluksesta tiedotetaan kutsuntatilaisuudessa liian rajallisesti. Sen takia Aseistakieltäytyjäliitto jakaa tilaisuuksien ulkopuolella lehtisiä, joissa kerrotaan palveluksesta vapauttamisesta, siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytymisestä. Aseistakieltäytyjäliitto on antimilitaristinen rauhanjärjestö.
Pirkanmaan aluetoimiston asevelvollisuussektorin johtaja, majuri Henrik Ahvenainen kertoo, että kutsunnoissa määritetään asevelvollisen palveluskelpoisuus, eli se kykeneekö henkilö terveydentilansa puolesta suorittamaan asepalveluksen.
– Asevelvollisuuslain puitteissa vaihtoehtoina on mennä varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai aseettomaan palvelukseen. Aseeton palvelus on samanlainen kuin varusmiespalvelus, mutta siellä ei käsitellä aseita, Ahvenainen sanoo.
Epätasa-arvoa palvelusaikojen suhteen
Itse kutsuntatilaisuus alkaa puolustusvoimien, kunnan edustajan ja seurakunnan puheenvuoroilla. Kahvien jälkeen tilaisuudessa käydään läpi asevelvollisuuslakia ja palvelusvaihtoehtoja sekä annetaan tietoa ja tukea varusmiespalveluksen aloittamiseen. Siviilipalveluskeskuksen edustajaa kutsuntatilaisuudessa ei ole.
– Siviilipalvelukseen voi hakea käytännössä koska tahansa sen jälkeen, kun palveluskelpoisuus on määritetty. Kutsuntatilaisuudessa, kutsunnan jälkeen tai vielä varusmiespalvelusaikana voi hakea siviilipalvelukseen, Ahvenainen lisää.
Aseistakieltäytyjäliitto pyrkii uudistamaan myös siviilipalvelusta, esimerkiksi sen pituuden takia. Lyhyin varusmiespalvelusaika on 165 päivää, kun taas siviilipalvelus kestää 347 päivää. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ja Amnesty International pitävät siviilipalveluksen kestoa rangaistuksen kaltaisena.
Rauhaa voisi ylläpitää muilla tavoin asevarustelun sijaan
Otso Joronen suorittaa siviilipalvelustaan Tampereen yhteiskoulun lukiossa, jossa hän on itsekin opiskellut.
– Toivoin pääseväni Tykkiin, koska tiesin, että täällä pääsee oppimaan paljon kaikkea. Koin, että tämä on itselleni hyödyllisempi ja mielekkäämpi paikka kuin armeija.
Kutsunnoissa riitti, että Joronen ilmoitti lautakunnan edessä haluavansa siviilipalvelukseen.
Jyry Virtanen kokee, että asenteissa sivarin suorittajia kohtaan on menty parempaan suuntaan, mutta hän näkee Suomen edelleen maanpuolustushenkisenä maana.
– Kun puhutaan siitä, miten rauhaan tulisi päästä, julkiseen keskusteluun pitäisi tuoda enemmän sellaista dialogia, ettei kyse ole aina kauhun tasapainolla ja sodan uhalla ylläpidettävästä rauhasta.
Vaikka aseistakieltäytyjäliiton tavoite on asevelvollisuuden lakkauttaminen, Virtanen tähdentää, että he ovat valmiita keskustelemaan. Keskustelua kuitenkin vaikeuttaa resurssien ja vallan jakautuminen epätasaisesti.
– Siihen asti, kun rauhantyö nähdään näpertämisenä, siitä ei tule mitään, koska ei ole resursseja tehdä asioita. Haluamme edistää keskustelua rauhasta ja sen säilyttämisestä väkivallattomasti, ilman puolustus- ja asevarustelun alati kiihtyvää noidankehää.
Mitä tamperelaiset ajattelevat asevelvollisuudesta? Lue tai kuuntele gallup tästä.