Miten armeija onnistuu säilyttämään suosionsa vuodesta toiseen jatkuvasta kritiikistä huolimatta? Tutkija Anni Ojajärvi tarjoaa tälle yksinkertaista selitystä: 20 000 nuorta käy varusmiespalveluksen joka vuosi, jolloin kollektiivinen armeijatarina pysyy vahvana.

Paikalleen Puolustusvoimienkaan suuruinen instituutio ei pysty loputtomiin jämähtämään. Muutosten näkyminen suuressa kuvassa vie aikaa, mutta yksilöiden kokemuksia tarkastellessa monet asiat ovat muuttumassa, vaikkakin hitaasti.

– He [Puolustusvoimat] saavat koko ajan moninaisempia nuoria miehiä sisälle, jolloin instituution on pakko hyväksyä miehisyyden muutos.

Murroksessa on myös varusmiespalveluksen kulttuurinen asema kasarmin ulkopuolella. Ojajärvi toteaa monelta löytyvän lähipiiristä ihmisiä, jotka ovat joko keskeyttäneet tai jättäneet varusmiespalveluksen kokonaan käymättä. Tämä vähentää osaltaan painetta suorittaa palvelus vastentahtoisesti loppuun saakka. Kokemukset vaihtelevat kuitenkin paljon pienryhmistä riippuen.

– On harmi, jos mieheksi kasvaminen kilpistyy siihen yhteen instituutioon. Näkisin, että peruskoulutuksen lisääminen ja hyvin käyminen tekee paljon enemmän mieheksi kuin varusmiespalveluksen kokeminen.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.