Suomessa vanhempien koulutusvalinnat vaikuttavat todella voimakkaasti lasten kouluttautumiseen ja koulutuspolkuihin, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting.

Tilastojen valossa korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyvät todennäköisimmin myös kouluttautumaan korkeasti, kun taas vähemmän koulutetuista perheistä tulevat hakeutuvat harvemmin korkeakouluun. Mutta voidaanko sanoa, että koulutus periytyisi?

– Periytyminen on todella vahva sana, ja se tarkoittaisi, että jokin vanhempien ominaisuus periytyisi suoraan heidän lapsilleen, Witting tarkentaa.

Moreenimedian teettämässä kyselyssä selvitettiin perhe- ja koulutustaustan vaikutuksia aikuisuuteen. Tuloksissa koulutuksen vahva periytyvyys ei näy, sillä noin 60 prosentilla vastaajista kiinnostus alaa kohtaan oli eniten vaikuttava tekijä koulutuksen ja ammatinvalinnassa.

Pitkä tie yliopistoon

29-vuotiaan Maija Luukon matka korkeakouluun ei ole ollut perinteisin, eli lukiosta suoraan yliopistoon. Tällä hetkellä hän opiskelee sähkötekniikkaa neljättä vuotta Tampereen yliopistossa.

Peruskoulun jälkeen hän hakeutui kutsumuksen perässä opiskelemaan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa, eikä lukio tuntunut varteenotettavalta vaihtoehdolta. Myöhemmin unelma media-alasta täytyi kuitenkin hylätä, sillä migreeni ei sallinut jatkuvaa näyttöpäätteellä työskentelyä. Tilanne ajoi hänet hakemaan ensin lääketieteelliseen ja lopulta teknilliselle alalle.

Luukko on tehnyt valintansa koulutuksen suhteen aina puhtaasti oman mielenkiinnon pohjalta. Vanhempien koulutustaustalla ei ole ollut vaikutusta hänen koulutusvalintoihinsa, vaikka Luukon isä onkin insinööri. Kotona hän on aina saanut perheeltänsä täyden tuen ja kannustuksen valintojensa suhteen.

Vanhempien valinnoilla on seurauksia

Yliaktuaari Wittingin mukaan valikoituminen korkeakoulutukseen tapahtuu oikeastaan jo toisen asteen koulutuksen kohdalla. Hän kertoo, että enemmistö lukion aloittaneista tulee sellaisista perheistä, joissa edes toisella vanhemmalla on akateeminen tutkinto. Vastaavasti ammatillisessa koulutuksessa valtaosa opiskelijoista tulee perheistä, joissa ammatillinen koulutus on vanhempien korkein tutkinto.

Kyselyn 115 vastaajasta 24 ilmaisi selkeästi, että vanhempien koulutusvalinnoilla on ollut vaikutusta heidän omalla koulutuspolullaan. Noin 40 prosenttia vastanneista kertoi, että heidän koulutuksensa vastaa edes toisen vanhemman koulutusta.

Vanhempien koulutusvalintojen heijastumisella lasten elämään on myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Witting selittää, että Suomen ilmaisen korkeakoulujärjestelmän hyödyt kasaantuvat korkeasti koulutettujen lapsille, jotka ovat yliedustettuina yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tällöin vähemmän kouluttautuneissa perheissä jäädään paitsi niistä hyödyistä, joita koulutusjärjestelmällämme on tarjottavana.

Saavutettavuus vahvistaa yhdenvertaisuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriön tänä vuonna julkaisemassa suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimia saavutettavuuden toteutumiseksi paremmin korkeakouluissa. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että opinnoissa mahdollistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisuus ominaisuuksista tai elämäntilanteesta riippumatta.

Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä tavoitteena on taata jokaiselle opiskelijalle saavutettava ja esteetön korkeakoulu. Tavoitteiden toteutumista valvotaan sekä yliopiston että ylioppilaskunnan toimesta opiskelijakyselyillä ja -palautteilla.

Luukko kertoo tulleensa yleensä kohdelluksi tasavertaisesti muihin opiskelijoihin verrattuna, mutta yliopistossa vallitsee silti vahva oletus lukiotaustasta.

– Lauseeseen “Tämä on teille tuttua lukiosta” törmää usein opetuksessa, hän tokaisee.

Hän toivoisi, että erilaisista lähtökohdista tulevat opiskelijat otettaisiin opetuksessa paremmin huomioon, eikä lähtökohtaisesti oletettaisi lukion olevan jokaisen pohjakoulutuksena.

Lue toimittaja Juulia Jaakolan kommentti aiheesta täältä.