Sosiaalinen media on viime vuosina tuonut runouteen uusia ulottuvuuksia. Kentälle on ponnistanut erityisesti Instagramin kautta erilaisia runoilijoita niin kotimaassa kuin ympäri maailmaakin. Ilmiölle on nimikin: somerunous. Runoutta on kautta aikojen pidetty vaikeasti ymmärrettävänä kirjallisuuden lajina, mutta omaksuvatko ihmiset sen vihdoin sosiaalisen median avulla?
Nykyrunouden tutkimukseen keskittynyt kirjallisuuden tutkija Annukka Immonen toivoo, että ajatus vaikeasti ymmärrettävästä runoudesta hälvenisi. Tampereen yliopistossa työskentelevä Immonen harmittelee yleistä käsitystä siitä, että runoja pitäisi ymmärtää älyllisesti tai niistä pitäisi löytää jokin yksi ennalta määritelty merkitys.
– Olen kuullut jopa kirjallisuuden opiskelijoiltani mietteitä siitä, kuinka runous on vaikeasti lähestyttävää ja marginaalista, Immonen harmittelee.
Juuri sosiaalinen media ja erityisesti Instagram hashtageineen voisivat Immosen mielestä olla yksi keino saada ihmiset innostumaan laajemmin runoudesta.
– Instagram-runouden myötä runous on kaikkien nähtävillä, ja runoja saadaan jaettua nopeastikin eteenpäin, Immonen pohtii.
Instagramista kovien kansien väliin
Immosen mukaan somerunoudessa on yleistä, että lyhyessä mitassa kiteytetään oivallus jostain suuresta, esimerkiksi maailmantilasta. Runojen lyhyt mitta sopii nopeasti omaksuttaviin julkaisuihin Instagram-ympäristöön.
– Runoissa käsitellään yhä enemmän vaikeita asioita. Niitä ei ole aiemmin tuotu esiin, koska niitä on pidetty häpeällisinä, Immonen sanoo ja jatkaa, että Instagramin jakamistyökalujen avulla vaikeita kokemuksia voi jakaa muiden kanssa.
Tunnetuin esimerkki traumoistaan runoja ammentavasta runoilijasta on Rupi Kaur. Nimenomaan Instagramista ponnistanut Kaur on mielenkiintoinen esimerkki myös siitä, kuinka Instagramista siirrytään painettuun runouteen.
– Runoilijat voivat hyödyntää Instagramia näkyvyyden saamiseen, ja kustantamot voivat kiinnostua sitä kautta. Runouden kentältä löytyy myös mielenkiintoisia yhdistelmiä siitä, kuinka runous voi olla samaa aikaa sekä somessa että painetussa perinteisessä muodossa, Immonen valottaa.
Ei suoraa vaikutusta runokirjojen myyntiin
Immonen ei suoraan allekirjoita runouden suosion kasvua, eikä siitä kieli myöskään Suomalaisen Kirjakaupan viime vuosien runokirjojen menekki. Kirjakaupan tuotepäällikkö Marina Kananen kertoo, että kaupan runokirjojen myynti on pysynyt samalla tasolla useamman vuoden eikä myynnin kasvua ole havaittavissa. Immonen on kuitenkin sitä mieltä, että viime vuosien trendit kertovat aiempaa laajemmasta kiinnostuksesta runoutta kohtaan.
Immosen mielestä runouden hienous on nimenomaan siinä, että se kehittyy jatkuvasti.
– Ei ole olemassa mitään lukkoon lyötyä runoutta. Runojen tarkoitus on herättää tunteita sekä tarjota uusia näkökulmia maailman tarkastelemiseen, Immonen tiivistää.
Katso Anniina Nikanderin video, joka on runo runoudesta.
Mitä ajatuksia runot herättävät tamperelaisissa? Lue tai kuuntele gallup tästä.