Lääkäri Riku Metsälä valmistui viime vuonna Tampereen yliopistosta.

Lääkäriopiskelijat ovat kyllästyneitä laastariratkaisuihin – “Voisin työskennellä terveyskeskuksessa syrjäseudulla, jos työkuorma olisi inhimillinen”

Moreenimedia selvitti, millä keinoilla lääketieteen opiskelijat pyrkisivät helpottamaan alueellista lääkäripulaa. Tulevat lääkärit kaipaisivat terveyskeskuksiin enemmän tukea vanhemmilta kollegoilta.

Lääketieteen opiskelijoista puolet näkisi itsensä työskentelemässä terveyskeskuslääkärinä syrjäseudulla, selviää Moreenimedian teettämästä kyselystä.

Vuonna 2020 terveyskeskuksissa oli hoitamatta lähes 300 lääkärin tehtävää. Lääkärivaje on pahin Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Tästä huolimatta opiskelijat löysivät syrjäisemmästä työ- ja asuinpaikasta paljon hyviä puolia. Edullinen asuminen, rauhallinen ympäristö lapsiperheille ja parempi palkka nähtiin etuina kaupunkeihin verrattuna.

– Se, että saa tehdä monipuolisesti kaikkea lääketieteen alalla kiinnostaa. Olisi mukavaa olla ”perhelääkäri”, joka hoitaa koko sukua ja on siten helposti lähestyttävä, haaveili yksi vastanneista.

Riku Metsälä katsoo kameraan ja poseeraa ompeluharjoituspatjan äärellä. Taustalla anatomian opetusjulisteita.
Kyselyssä esiin nousseet tulokset eivät yllättäneet Nuorten Lääkärien Yhdistykseen kuuluvaa Riku Metsälää.

Tuore lääkäri kaipaa kokeneemman tukea

Lähes neljännes vastanneista uskoi, ettei tule työskentelemään terveyskeskuksessa pienellä paikkakunnalla. Opiskelijoiden mielikuvia terveyskeskustyöstä värittivät monet ongelmat, kuten resurssien puute ja pelko uupumisesta.

FAKTA

Kysely lääkäripulasta

  • Moreenimedian kyselyä jaettiin Oulun ja Helsingin lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen kanavissa. Kyselyyn vastasi 133 henkilöä.
  • Vastaajista yli 50 prosenttia näkisi itsensä työskentelemässä terveyskeskuslääkärinä syrjäseudulla.
  • 75 prosenttia koki, että työoloihin ja -määrään liittyvät parannukset, kuten virkojen lisääminen ja kiireen väheneminen, vaikuttaisivat paljon heidän päätökseensä hakeutua työhön. Ne arvioitiin myös tehokkaimmiksi keinoiksi houkutella lääkäreitä terveyskeskuksiin.

– Itkin ja olin ylitöissä lähes päivittäin. Työtä joutui kiireen vuoksi tekemään huonommin kuin etiikka antaisi myöten. Voisin harkita terveyskeskustyötä syrjäseudulla, jos työkuorma olisi inhimillinen. Päivän aikana pitäisi ehtiä esimerkiksi vessaan tai lounaalle, tilittää terveyskeskuksessa työskennellyt vastaaja.

Opiskelijat kantoivat huolta siitä, että aloitteleva lääkäri jää vaille vanhempien kollegojen tukea.

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallituksen jäsen Riku Metsälä painottaa, ettei vastavalmistunut lääkäri ole vielä kaikin puolin valmis lääkäri. Tuen saatavuus vaihtelee paljon paikkakuntien välillä.

– Työnantajien pitäisi kiinnittää siihen erityistä huomiota. Valitettavasti on poikkeus eikä sääntö, että ohjausta on järjestetty oikeasti hyvin. Ei paljon lohduta, jos auttava kollega on sadan kilometrin päässä, Metsälä toteaa.

Opiskelijat keskittyisivät entistä enemmän kokonaisuuteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi fysioterapeuttien kanssa. Metsälä pitää heidän näkemyksiään osuvina. Lääkärille jää enemmän aikaa keskittyä potilaisiin, kun hoitajia ja tukihenkilöstöä kuten sihteerejä on riittävästi.

– Siivoiluun ja papereiden pyörittelyyn menee paljon työaikaa hukkaan, myöntää Linnainmaan terveysasemalla työskentelevä Metsälä.

Metsälä ja opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus valita potilasaineistoa olisi tehokas keino houkutella tekijöitä. Metsälä tietää kokemuksesta, että kokonaisvaltainen hoitotyö on raskasta. Nuoria lääkäreitä voisi helpottaa, jos he voisivat ensin keskittyä tietyn osa-alueen hallitsemiseen, ja jatkaa työnkuvan laajentamista pieninä palasina.

Harjoitusnukke makaa selällään. Taka-alalla Riku Metsälä etsimässä välineitä.
Kun sihteereitä ei ole tarpeeksi, papereiden pyörittelyyn lääkäriltä kuluva aika on pois potilastyöstä.

Opiskelijat eivät lisäisi aloituspaikkoja

Vähiten kannatusta sai koulutuspaikkojen lisääminen. Vastaajat eivät pitäneet lääkärien ylikoulutusta järkevänä, kun otetaan huomioon koulutuksen hinta yhteiskunnalle.

– Se ei nykyisellä määrällä opetushenkilökuntaa ja -potilaita ole yksinkertaisesti mahdollista. Ainakaan, jos koulutuksen tasosta halutaan pitää kiinni, huomauttaa eräs vastaaja.

Lokakuussa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ehdotti opintolainan hyvitystä syrjäseudulle muuttajille. Niin sanottu Norjan malli jakoi vastaajien mielipiteitä. Taloudellista kannustinta ei nähty hyödyllisenä, jos itse työ koetaan liian kuormittavana. Metsäläkään ei usko rahan johtavan pitkällä aikavälillä hyviin tuloksiin.

– Parempi palkkaus tai työtilanteen luoma pakko eivät ainakaan omalla kohdallani toimisi, sillä mieluummin siirtyisin pois potilastyöstä, jopa toiseen ammattiin, kuin tekisin surkeissa olosuhteissa ja ilman tukea työtä, jossa olen vastuussa ihmisten terveydestä, tiivisti kyselyyn vastannut.