Kiireisen opiskelija-arjen keskellä ruoanlaitolle ei välttämättä riitä aikaa ja energiaa. Evästyyppisten ruokien suosiminen on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin lämpimien aterioiden valmistaminen. On aika tutustua kahden tamperelaisen opiskelijan ruokailutottumuksiin kurkistamalla heidän jääkaappeihinsa.

Toisen vuoden psykologian opiskelija Eveliina Autio on kasvissyöjä, tarkalleen ottaen lakto-ovovegetaristi, eli hän syö myös maito- ja kananmunatuotteita. Hänen luottoruokansa on halloumifajitat.

Kasvisruokavalio ei tuota Autiolle päänvaivaa, sillä reseptejä löytää helposti esimerkiksi ruokalehtiä selailemalla. Keittiön seinällä on lista, johon on koottu Aution lempiruokia, kuten tomaattikeitto, avokadopasta ja linssilasagne. Listaa on helppo hyödyntää, jos ei keksi mitään syötävää.

– Sitä voi käyttää myös kiertävänä ruokalistana, mikä helpottaa arkea, hän vinkkaa.

Korona on vaikuttanut Aution ruokavalioon ja ruokailutottumuksiin jonkun verran, koska opiskelijaravintolat olivat pandemian alussa suljettuina. Koronan aikana opitut tavat jäivät päälle, eikä kampuksella tule käytyä ruokailun merkeissä, koska paljon opintoja on edelleen etänä. Se harmittaa Autiota, sillä hänen ruokavalionsa monipuolisuuden ja terveellisyyden takaaja on kouluruoka.

– Ruoka on minulle muutakin kuin polttoainetta, mutta opiskelijabudjetin vuoksi se ei välttämättä aina ole suuri nautinto, hän naurahtaa.

Pieni budjetti vaatii luovuutta

Kauppatieteitä ensimmäistä vuottaan opiskelevalle Niko Kettuselle ruoka on ennen kaikkea nautinto. Keittiössä hänen bravuurinsa on simppeli kanapasta.

Kettunen valmistaa suurimman osan ruoistaan itse, mutta aikoo käydä myös opiskelijaravintoloissa, kun etäopetuksesta siirrytään lähiopetukseen. Hän on tyytyväinen omaan ruokavalioonsa, vaikka tunnistaa siitä joitakin puutteita.

– Voisin syödä esimerkiksi enemmän kasvisruokaa.

Opiskelijabudjetilla voi välillä olla vaikeaa huolehtia ravinnon terveellisyydestä ja monipuolisuudesta. Kettusta se ei kuitenkaan huoleta, sillä hän kokee olevansa luova keittiössä myös silloin, kun rahasta on tiukkaa.

– Voita paistinpannulle ja tähteitä sekaan, kyllä siitä silloin hyvä tulee, hän virnistää.

Ongelmana energiajuomat ja kahvi

Opiskelijaravintoloissa käydään vähemmän kuin ennen, mikä huolettaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäistä. Koronalla on luonnollisesti vaikutusta asiaan, mutta ateriatuen suosio on ollut laskussa jo aikaisemmin.

Lyytikäinen toivoo opiskelijaravintoloiden säilyvän, sillä ruokailu ei ole ainoastaan ravitsemusta vaan myös sosiaalista vuorovaikutusta. Ruokavaliota ja ruokailutottumuksia onkin syytä tarkastella osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla on valtava merkitys esimerkiksi vireyteen, oppimiseen ja jaksamiseen.

– Opiskelijoilla yleinen ongelma on se, että ei syödä säännöllisesti kunnolla, jolloin tulee tarve turvautua energiajuomiin ja kahviin, Lyytikäinen harmittelee.

Vaikka opiskelijakulttuuriin kuuluu tyypillisesti napostelu sekä kofeiini- ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen, aikaisempien tutkimusten perusteella korkeakouluopiskelijat kuitenkin syövät terveellisemmin kuin vähemmän koulutetut ikäisensä.