Suomessa toimii 70 Tampereen toimipisteen kaltaista Ohjaamoa. Kuvassa oma-valmentaja Tellu Mattila.

Ohjaamolla ollaan läsnä ja kuunnellaan jokainen huoli – “Tärkein tehtävämme on saada nuoren olo turvalliseksi”

Tampereen Ohjaamon tavoite on se, että jo ensimmäisellä käynnillä asiakas saa apua. Nuorten monialaisessa palvelupisteessä riittää kävijöitä.

–  Moi! Tulit Ohjaamoon, miten me voimme auttaa?

Ovikello soi ja nuori saatetaan pöydän ääreen. Kahvia? Teetä? Nuori kertoo ensin kaiken olevan hyvin, mutta uskaltautuu pian puhumaan huolistaan. Työntekijä vakuuttaa, että asia saadaan hoidettua.

Työntekijöiden kahvihuoneessa tuoksuu juuri keitetty kahvi. Valkotaululle on ideoitu pikkujouluja, ikkunan edessä on kasveja lasipurkeissa. Jääkaapin oveen on kiinnitetty itseironinen vitsi siitä, miten kukaan ei jaksa. Oma-valmentaja Tellu Mattila kysyy, kelpaako kahviin kauramaito.

Oma-valmentaja vastaa työllisyydestä sekä koulutuksesta.

Tullintorin kulmalla sijaitseva Ohjaamo tarjoaa alle 30-vuotiaille tamperelaisille apua moniin elämän ongelmiin. Nuorille suunnatussa palvelupisteessä ohjataan asiakas sopivan tuen piiriin jopa samalla asiointikerralla. Syitä Ohjaamossa käyntiin on yhtä monta kuin asiakkaitakin; mikään päivä ei ole kuin edellinen.

Paikalla on palveluneuvojia, oma-valmentajia, sosiaaliohjaajia sekä muita ammattilaisia. Lasikopissa olevilta tietokoneilta saa suoran yhteyden Kelaan. Lukion opo ja kaupungin nuorten liikunnanohjaaja päivystävät seuraavana päivänä. Mikäli nuoren tarvitsema ammattilainen ei ole paikan päällä, sovitaan tälle ajanvaraus myöhemmälle. Ohjaamosta saa apua esimerkiksi raha-asioihin, ihmissuhteisiin tai asunnon saamiseen. Mattila kertoo myös kerrasta, jolloin nuori kävi liikunnanohjaajan kanssa kokeilemassa reittiä kuntosalille ennen ensimmäistä käyntiä.

–  Nuori ei välttämättä osaa edes sanoittaa syytä, miksi on tullut Ohjaamoon.  Sitten otetaan kuppi kahvia ja ruvetaan kyselemään kuulumisia, Mattila naurahtaa.

Ohjaamossa asioi kuukausittain noin 200–300 nuorta. Lisäksi nuoret ovat yhteydessä puhelimitse, WhatsAppilla sekä sähköpostitse.

Mielenterveysongelmat monen nuoren taakkana

Mattilan työhuoneessa viritetään etäyhteydet palveluneuvoja Satu Kosolaan. Kosola on usein ensimmäinen ihminen, kenet nuori tapaa hakeutuessaan Ohjaamoon.  Hän näkee ongelmien koko kirjon.

–  Meillä käy niin kodittomia päihteidenkäyttäjiä kuin korkeakouluopiskelijoita. Pyrin kohtaamaan kaikki samalla tavalla, Kosola kuvailee.

Yleisimpiä syitä Ohjaamossa asioimiselle ovat tekemisen puute, mielenterveysongelmat sekä työllistyminen.

Mielenterveysongelmat tuntuvat olevan monen ongelman taustalla. Pöydällä on esitteitä jännitykseen keskittyvistä tukiryhmistä ja walk in –terapiasta. Kosola kuitenkin kertoo, että ratkaisu moniin ongelmiin on yksinkertainen.

–  Joskus vain se, että joku kuuntelee ja avun saa heti merkitsee valtavasti. Jo yhden asian hoitaminen kymmenestä voi johtaa suureen muutokseen nuoren elämässä. Tärkein tehtävämme on saada nuoren olo turvalliseksi, Kosola kertoo.

Kosola ja Mattila molemmat painottavat, kuinka tärkeintä työssä on läsnäolo. Palkitsevinta on molempien mielestä se, että pääsee todella vaikuttamaan ja auttamaan.

Talossa toteutetaan myös laajempaa kehitystyötä

Aulan seinään on maalattu koristeellinen muraali.  Kehittämiskoordinaattori ja psykologi Anu Pekkonen kertoo, että teos on toteutettu Ohjaamon työpajassa. Pekkonen toimii osana Onni-hanketta, joka kehittää Ohjaamolle erilaista yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä työntekijöiden koulutuksia. Onni-hanke on valtakunnallinen työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen kehittämishanke, joka pyrkii edistämään psykososiaalisen tuen teemoja. Toiminta on käsitellyt esimerkiksi sosiaalista jännittämistä ja erilaisia hyvinvoinnin teemoja. Pekkonen kertoo, kuinka työntekijöiden tietoisuus eri ongelmista sekä niiden taustoista on oleellista kehitystyössä. Tuen tarpeet tunnistetaan tällöin helpommin ja ohjaaminen eteenpäin helpottuu.

Anu Pekkonen kehittää nuorten työryhmiä, joissa käsitellään ongelmia psykososiaalisesta näkökulmasta.

 

–  Aina ei tarvitse olla mielenterveysalan ammattilainen auttaakseen, vaan jo pelkällä kohtaamisella ja kuuntelemisella on paljon merkitystä, Pekkonen muistuttaa.

Pekkonen selaa Ohjaamon mainoslehtistä ja kommentoi, että tärkeintä työssä on asiakkaan kohtaaminen inhimillisesti. Nuorelle täytyy tulla nähty ja kuultu olo. Pekkonen mainitsee, kuinka jokainen nuori on erilainen ja tarvitsee siten yksilöityä tukea. Tämän jälkeen hän nauraa ja pahoittelee psykologille ominaista vastausta.

Kahvihuoneesta kuuluu puhe ja nauru, kun useampi työntekijä on saapunut samaan aikaan tauolle. Vaikeita asioita käsittelevien työntekijöiden keskuudessa vallitsee rento ja lämminhenkinen ilmapiiri. Ovikello soi jälleen aulassa.

Ohjaamolla nuoret saavat vertaistukea sekä ammattiapua. Kuvassa oma-valmentaja Tellu Mattila (vasemmalla) ja toimistosihteeri Alma Kulmakorpi.