Elisa Vettenrannan mukaan haitallisesta sisällöstä huolimatta sosiaalinen media voi olla myös valtava tuki syömishäiriöstä toipuvalle.

Syömishäiriö ja sosiaalinen media on voimavaroja vaativa yhtälö – miten haitalliseen somesisältöön kannattaa suhtautua?

Sosiaalinen media on niin pullollaan laihdutusvinkkejä ja jopa suoraan syömishäiriöön kannustavia julkaisuja, että niitä voi olla hyvin vaikea vältellä. Asiantuntijan mukaan oma some kannattaakin pyrkiä valjastamaan omaa hyvinvointia tukemaan.

Yhteiskunnassamme vallitsee laihdutuskulttuuri, toteaa Elisa Vettenranta Syömishäiriöliitosta. Tämä kulttuuri heijastuu voimakkaasti myös sosiaaliseen mediaan.

– On suuria toimijoita, joiden intresseissä on saada siitä voittoa, että ihmiset näkevät itsensä ja oman kehonsa projekteina.

Syömishäiriökäyttäytymiseen ja suoraan itsetuhoisuuteenkin kannustava sisältö leviää somessa melko vapaasti, vaikka moni someyhtiö on pyrkinyt hillitsemään sitä esimerkiksi estämällä olennaisia aihetunnisteita. Tällaista sisältöä kohdatessa Vettenranta kehottaakin lämpimästi pysähtymään ja luottamaan omaan tunteeseen siitä, että tämä ei olekaan itselle hyväksi.

– Ruokaan ja kehoon suhtautuminen intuitiivisesti johtaa hyvinvoinnin kannalta parempiin tuloksiin kuin laihduttaminen ja ankaruus, muistuttaa Vettenranta.

Vettenranta toivoo, että someyhtiöt pyrkisivät hallitsemaan haitallista sisältöä tehtävän haasteellisuudesta huolimatta. Hän ei kuitenkaan näe vastuun olevan yksinomaan somejättien harteilla.

– Minusta meillä on yhteinen vastuu itsetuhoiseen käyttäytymiseen kehottavan somesisällön torppaamisessa.

Kuuntele keskustelu kokonaisuudessaan alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.