Kriisiaiheiden uutisointia pidetään pelkoa lietsovana, selvisi Moreenimedian verkkokyselystä.

Moni kokee kriiseistä uutisoinnin ahdistavana – ”Tuntuu, että asiallista uutisointia saa etsimällä etsiä”

Moreenimedian kyselyyn vastanneet toivoisivat maltillisempaa tapaa kertoa negatiivisista asioista. Lisäksi uutisointia pidetään pelkoa lietsovana. Viestinnän tutkijan mukaan ihmiset antavat negatiiviselle informaatiolle enemmän painoarvoa.

Negatiiviset uutiset vaikuttavat haitallisesti mielialaan ja aiheuttavat ahdistusta. Tämä selvisi Moreenimedian verkkokyselystä, jossa ihmiset kertoivat siitä, miten he ovat kokeneet viime vuosien kriisien uutisoinnin.

FAKTA

Kysely negatiivisista uutisista

  • Kyselyä jaettiin Facebookissa Tampereen ja Turun puskaradioryhmissä.
  • Kysely oli auki 16.11. ja 23.11. välisenä aikana, ja siihen vastasi 279 ihmistä.
  • Vastanneista 48 prosenttia kertoi kiinnittävänsä erityistä huomiota negatiivisiin uutisiin.
  • Kyselyn vastaajista 52 prosenttia koki uutisten herättävän ahdistuksen ja pelon tunteita. Moni koki myös, että uutisointi lietsoo pelkoa klikkien toivossa.

Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista uutisointi aiheutti negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta ja pelkoa. Jopa kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi, että uutiset aiheuttivat huolestuneisuutta, ja yli 40 prosenttia kertoi jatkuvan negatiivisista aiheista uutisoinnin aiheuttavan toivottomuuden tunnetta.

– Negatiiviset uutiset usein sisältävät toisten ihmisten kärsimystä, mikä voi aiheuttaa ahdistuksen ja voimattomuuden tunteita, kertoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Mervi Pantti.

Negatiiviset uutiset saavat enemmän huomiota

Miltei puolet kyselyyn vastanneista kertoi kiinnittävänsä erityistä huomiota negatiivisiin uutisiin.

– Niin sanottu negatiivisuusharha tarkoittaa, että ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota negatiiviseen informaation ja antavat sille enemmän painoarvoa. Negatiiviset uutiset synnyttävät voimakkaampia tunnereaktioita ja vaikuttavat enemmän mielipiteisiin ja käytökseen kuin positiiviset, Pantti sanoo.

Verkkokyselyyn vastanneista suurin osa piti kriisiaiheisia uutisia liian sensaationhakuisena. Negatiivisista aiheista toivottiin neutraalimpaa ja ratkaisukeskeisempää uutisointia. Moni vastanneista koki, että mediassa lietsotaan pelkoa klikkien toivossa.

– Iltapäivälehtien otsikointi on älytöntä sensaatiorevittelyä ja paniikinlietsontaa. Välillä tuntuu, että asiallista uutisointia saa etsimällä etsiä, kertoo eräs vastaaja.

Pantin mielestä kokemus sensaationhakuisuudesta on jokseenkin paradoksaalista, sillä negatiiviset uutiset ovat lähtökohtaisesti dramaattisempia kuin hyvät uutiset, ja ne kiinnostavat ihmisiä enemmän.

– Medialukutaitoiset lukijat tosin näkevät, että heidän huomiotaan tarkoituksella haetaan korostamalla negatiivisia piirteitä, Pantti sanoo.

Kysymys voi Pantin mukaan olla myös siitä, että uutisten negatiivisuus ei aina vastaa todellisuutta. Esimerkiksi rikosten korostaminen uutisissa ei välttämättä tarkoita, että rikokset olisivat lisääntyneet.

Mieliala kärsii negatiivisista uutisista

Lähes 60 prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi uutisten vaikuttavan negatiivisesti mielialaansa.

Esimerkiksi covid-19-aiheisille uutisille altistumisen on todettu aiheuttavan henkistä kärsimystä. Myös arkipäiväisemmät uutiset voivat vaikuttaa mielialaan, erityisesti jos päivän uutisten aiheet ovat pääosin negatiivisia.

– Uutisointi on kattavaa ja sen myötä kuormittavaa. Uutisten lukeminen alkaa usein turhauttaa, kun tuntuu, että tapahtuu vain pahoja asioita, joille kukaan ei tunnu voivan tehdä mitään, yksi vastaajista kertoo.

Eräässä tutkimuksessa kuitenkin muistutetaan, ettei uutiset yksin aiheuta suuria muutoksia mielenterveydessä. Korkea stressitaso ja pessimismi ovat tekijöitä, jotka yhdistettynä jatkuvaan uutisten seuraamiseen voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.