Salli Sippola (oik.) ystävineen Havøysundissa. Kuva: Salli Sippola

Salli Sippola viettää välivuottaan norjalaisella kalatehtaalla – ”Täällä eletään ihan täysin luonnon ja kalan armoilla”

Lukion jälkeistä välivuotta voi viettää monella tavalla. Hattulalainen Salli Sippola muutti lähes eristyksiin pienelle norjalaissaarelle fileoimaan turskaa.

– Kyllä pitää olla vähän vajaa päästään, että lähtee tänne.

Näin toteaa Salli Sippola, 18, joka on viikkoa aiemmin pakannut autonsa ja matkannut Havøysundin saarelle Pohjois-Norjaan. Mukaan lähti kaksi ystävää sekä yhteensä viisikymmentä pakettia kanaa ja jauhelihaa sekä kahdeksan kiloa juustoa. Norjan hintataso on sen verran kalliimpi, että liha- ja maitotuotteet kannatti hankkia Suomen puolelta.

Havøysundissa kolmikolla on pieni asunto, jonka seinät on täytetty norjankielisillä sanoilla kielen oppimisen nopeuttamiseksi. Tien toisella puolella odottaa kalatehdas, jossa heidän on pian tarkoitus aloittaa työt. Ne alkavat, kunhan mereltä alkaa tulla turskaa. Sippola ei osaa vielä tarkalleen sanoa, milloin.

– Tällä hetkellä merestä tulee vain seitiä, mutta meitä ei opeteta fileoimaan sitä, koska sitä tulee muuten niin harvoin.

Into syttyi heti

Sippola valmistui viime keväänä ylioppilaaksi ja vietti loppuvuoden matkustellen sekä työskennellen päiväkodissa. Norjaan lähtö oli kuitenkin ollut mielessä keväästä 2022 saakka, jolloin hän ensi kertaa kuuli mahdollisuudesta. Eräs tuttu oli ollut aiemmin samassa paikassa, ja kokemuksesta kuultuaan Sippola oli oitis myyty.

Kesällä Sippola keskittyi selvittämään, onko Norjaan lähtö ylipäätään mahdollista, ja teki parhaansa houkutellakseen mukaansa muita tuntemiaan nuoria. Syksyllä edessä oli työhakemuksen lähettäminen. Kului monta kuukautta, ennen kuin tehtaalta vastattiin.

– En jaksanut stressata siitä, vaan ajattelin, että jos pääsen, niin sitten alan miettiä. Ja sitten pääsin, Sippola tiivistää.

Ennen kuin työt voi aloittaa, Sippolan ja hänen ystäviensä on hankittava norjalaiset henkilötunnukset. Ne tarvitaan, jotta saa tehdä Norjassa töitä. Lisäksi heidän täytyy hankkia verokortit. Niiden kanssa on oltava tarkkana, jotta saa varmasti oikean veroprosentin. Sippola ei kuitenkaan halua ottaa siitäkään ylimääräistä stressiä.

– En ole ihan kaikkeen perehtynyt. Olen mennyt vain vähän sen mukaan, mitä minulle on sanottu.

Elämää eristyksissä

Sippola on asunut aiemmin Suomen lisäksi Saksassa. Norjaan muutto ei siis ole tuntunut kovinkaan suurelta hypyltä tuntemattomaan, ja Havøysund tavallaan muistuttaakin hänen mielestään saksalaista pikkukylää.

– Tässä ovat vain Jäämeri ja vuoret ympärillä, Sippola summaa eroavaisuudet.

Töiden alkua odotellessa Sippola ystävineen on viettänyt aikaa tutustuen uuteen ympäristöönsä. Pienessä kylässä kaikki tuntevat toisensa, ja kaikki tarvittava on lähellä: kylältä löytyy muun muassa kauppa, kirkko ja kirjasto. Asukkaiden pääelinkeinona toimii luonnollisesti kala.

Seikkailun tuntua lisää luonnon arvaamattomuus. Sää voi Sippolan mukaan vaihdella parinkymmenen minuutin välein. Mikäli myrsky tai mutavyöry iskee, katkeavat saaren ja mantereen väliset kulkuyhteydet. Silloin saattavat hedelmätkin loppua kaupasta.

Saaren eristyneisyys ei kuitenkaan ahdista Sippolaa.

– Täällä eletään ihan täysin luonnon ja kalan armoilla, ja se on jotenkin tosi kiehtovaa.

Mikäli elämäntilanne vielä joskus sallii ja Norjaan palaamiselle aukeaisi mahdollisuus, Sippolalta ei tarvitsisi kahdesti kysyä. Suuntaansa elämässä pohtivalle nuorelle hänellä on selkeä viesti.

– Lähde seikkailemaan, hyvänen aika.