Jutut tuotetaan tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen työpajakurssilla, jolle osallistuu 15 journalistiikan maisterivaiheen opiskelijaa. Kaikki sarjassa julkaistut jutut löytyvät Teemat-valikosta kohdasta Faktantarkistus. Moreenimedia julkaisee juttuja vaalipäivään asti.
Kurssin opettajana haluan muistuttaa lukijoita siitä, että emme ole uutis- tai faktantarkistusorganisaatio, vaan yhden yliopiston opetusperiodin ajan kestävä työpajakurssi. Emme siis voi pyrkiä erityiseen kattavuuteen vaaliteemojen, puolueiden saati ehdokkaiden suhteen. Tottakai pyrimme silti tarkistamaan väitteitä ainakin kaikilta eduskuntapuolueilta.
Sopiva tarkistuksen kohde sisältää väittämän, jonka faktapohjaisuutta on mahdollista arvioida riippumattomien lähteiden perusteella. Mielipiteet tai vaalilupaukset eivät sovellu faktantarkistuksen kohteiksi.
Opiskelijat ovat etsineet väitteitä somealustoilta, paristakin syystä. Ensinnäkin sosiaalinen media on nykyään erittäin olennainen poliittisen keskustelun areena. Toiseksi emme ainakaan tiedä, että mikään muu journalistinen media keskittyisi erityisesti somessa esitettyjen vaaliväitteiden tarkistamiseen. Esimerkiksi Yle tekee faktantarkistusjuttuja omien vaalilähetystensä sisällön pohjalta.
Eri somepalveluissa käydään omantyyppistään debattia, joten opiskelijat ovat haravoineet väitteitä Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja Tiktokista.
Monet politiikan faktantarkistussivustot käyttävät erilaisia kuvaajia, joilla ne määrittävät väitteen totuusarvoa todesta epätoteen ja siltä väliltä. Jotkut taas jättävät jutunteon väliin, jos väite vaikuttaa nopean tsekkauksen perusteella todelta. Esimerkiksi Yhdysvaltain vanhin politiikan faktantarkistusivusto FactCheck.org linjaa näin: “Missiomme on vähentää petoksen ja hämmennyksen määrää Yhdysvaltain politiikassa, joten keskitymme väitteisiin, jotka ovat vääriä tai harhaanjohtavia.”
Päätimme kurssillamme lähteä vastaavalle linjalle. Koska nämä jutut ovat osa opiskelua ja faktantarkistusjournalismin käytännön harjoittelua, oppimisen kannalta hyödyllisintä on virheiden, epätotuuksien ja suoranaisten valheiden perkaaminen. Emme siis kirjoita todenmukaisiksi osoittautuneista väittämistä, vaikka niitä on toki tullut etsinnöissä runsaasti esiin.
Toisin kuin vaikkapa Ruotsissa, Tanskassa tai Virossa, Suomessa ei ole yhtäkään julkaisua, joka tekisi politiikan faktantarkistusta systemaattisesti ja ympärivuotisesti. Duke-yliopiston Reporter’s Lab pitää yllä tietokantaa faktantarkistusivustoista. Sen mukaan aktiivisia toimijoita on koko maailmassa tällä hetkellä 391.
Norjassa kuusi suurta mediaa perusti yhdessä vuonna 2017 yhteisen faktantarkistustoimituksen nimeltä Faktisk. Olisiko mahdollista, että Suomessakin kilpailevat uutisorganisaatiot ryhtyisivät yhteistyöhön politiikan faktantarkistuksessa?
No, sitä odotellessa. Muutamat suuret mediat ovat tavanneet aktivoitua vaalien alla, mutta mikään niistä ei ole ottanut politiikan faktantarkistusta pysyväksi osaksi toimitustyötä.
Alan pioneeri Suomessa on vuonna 2014 EU-parlamenttivaalien alla perustettu Faktabaari, jonka kanssa kurssimmekin tekee yhteistyötä. Ikävä kyllä Faktabaarilta puuttuu pysyvä rahoitus, jonka turvin se voisi palkata toimittajia tai faktantarkistajia tekemään työtä ympärivuotisesti.
Suomessa työskentelee myös yksi AFP-uutistoimiston faktantarkistaja, mutta AFP ei tarkista poliitikkojen väitteitä vaan keskittyy muunlaiseen sosiaalisessa mediassa ja internetissä liikkuvan disinformaation kumoamiseen.
Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen kurssille osallistuvat opiskelijat ovat suorittaneet ennen työpajakurssia myös luentosarjan, jolla on käsitelty esimerkiksi salaliittoteorioita, propagandaa, disinformaatiota, trollausta ja toisaalta myös kriittistä ajattelua. Heillä on siis faktantarkistustyöhön jo vahva teoreettinen pohja. Nyt on siirrytty käytäntöön.
Käymme edelleen läpi faktojen tarkistamista, tiedon verifiointia ja misinformaation muotoja monesta muustakin näkökulmasta poliitikkojen puheiden tarkistamisen lisäksi. Olemme jo jäljittäneet kuvia ja videoita, paikantaneet niitä kartalle ja selvittäneet niiden kuvaushetkiä liki minuutilleen. Vielä on tulossa muun muassa tiedonhaun syventämisen ja tarkentamisen taitoja, deepfakejen tutkimista ja disinformaation kaivelua suljetuista ympäristöistä. Teknologian nopeutuneen kehityksen vuoksi väärentämisestä tulee koko ajan helpompaa ja disinformaatiosta uskottavampaa. Siksi nämä ovat taitoja, joita journalistit jatkossa tarvitsevat.