Lyhyelläkin luonnossa vietetyllä ajalla on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Kati Vierikon mukaan positiivinen vaikutus hyvinvointiin. Vierikko työskentelee kaupunkiluonnon kehittämistä tutkivan luontoryhmän ryhmäpäällikkönä.

– Toisille villi vapaa metsä on miellyttävämpi, toisille ehkä rakennettu puisto, mutta luonnossa käynti elvyttää henkisesti, ja sillä on myös fysiologisia vaikutuksia, esimerkiksi stressihormonien ja verenpaineen lasku.

Monipuoliset viheralueet houkuttelevat kävijöitä, lisäävät kaupungin viihtyvyyttä ja ovat tärkeä osa infrastruktuuria, kerrotaan ympäristösuunnitteluun, viherrakentamiseen ja taimituotantoon erikoistuneen Viherympäristöliiton Kaupunkivihreä-oppaassa. Kasvillisuus puhdistaa ilmansaasteita, ja puistot vähentävät urbaanin ympäristön melua. Rankkasateilla viheralueet imevät vettä, jolloin tulvariski pienenee.

Kesällä puiden katveeseen pääsee vilvoittelemaan, kun helle kuumentaa kerrostalojen seinät ja katujen asfaltin. Vuonna 2021 tehdyn sveitsiläistutkimuksen mukaan kaupungissa kasvavat puut viilentävät ympäristöään useilla asteilla. Kaupunkiviheralueet ovat siis erityisen arvokkaita, kun ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.

Lähiluonto on Suomessa kaikkien saatavilla

Laadukkaat ja monipuoliset kaupunkiviheralueet ovat Suomessa kaikkien saavutettavissa, mitä ei Vierikon mukaan aina osata arvostaa tarpeeksi. Hän kertoo, että ulkomailla kaupunkiviheralueiden saavutettavuus vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan, sillä vihreän kaupunkisuunnittelun resursseja keskitetään usein vauraisiin kaupunginosiin. Meillä lähivihreää on joka puolella, ja sitä kannattaa hyvinvoinnin ja oman luontosuhteen vaalimiseksi hyödyntää, Vierikko pohtii.

– Koen tärkeänä sen, että kaupunkilaistuneinakin meillä säilyisi yhteys luontoon, jotta olisi joku ymmärrys siitä, että muillakin eliölajeilla on oikeus elää kaupunkialueella. Ei ihmisen pidä rakentaa ja hallita kaikkea.

Kaupunkien suuret viheralueet tulee Vierikon mukaan säilyttää. Lisäksi kaupunkiluontoa kannattaa hänen mielestään kehittää paikkoihin, joissa sitä ei ole, tai joissa kasvillisuus on hyvin yksitoikkoista. Tampereelle Kalevan kirkon ympäristöön rakennettava kaupunkiniitty on esimerkki hankkeesta, jolla kehitetään kaupunkikuvaa ja lisätään luonnon monimuotoisuutta rakennettuun ympäristöön.

– Kun kaupunki kasvaa, pitää tiivistyä, mutta on tärkeää, että jätettäisiin luontoa riittävän lähelle, eikä pirskottaisi merkittäviä ja tärkeitä vierailukohteita, Vierikko kiteyttää.

Kuuntele täältä, millainen viheralue houkuttelee tamperelaisia ulkoilijoita.