Keskustelua lohkoketjuteknologiasta käydään liian usein kryptovaluuttojen, Bitcoinin tai NFT:n kaltaisilla termeillä. Lohkoketjut nousivat ihmisten tietoisuuteen juuri vuonna 2008 lanseeratun kryptovaluutta Bitcoinin ansiosta, mikä on osaltaan voinut johtaa siihen, että teknologiaa pidetään virheellisesti usein jopa samana asiana digitaalisen valuutan kanssa.
Harjaantuneetkin käsitykset pitävät lohkoketjuja usein yksiselitteisesti taloudellisena ilmiönä. Tähän mennessä valtaosan huomiosta ovat vieneet kryptovaluuttojen sijoitusmarkkinat ja virtuaalisessa ulottuvuudessa sijaitsevat omistukset. Todellisuudessa lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat laajat ja osittain myös aivan muualla kuin finanssimaailmassa.
Lohkoketjuteknologian potentiaalin ymmärtäminen edellyttää vähintäänkin pintapuolista tutustumista sen ominaisuuksiin. Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa kerääntyvä data jaetaan kaikkien sen käyttäjien kesken. Tämä edistää esimerkiksi luottamusta ja läpinäkyvyyttä.
Hajautusta hyödyntäville sovelluksille ominaista on muun muassa keskusjohtoisuuden puuttuminen, koska tietokannan ylläpitämiseen osallistuvat kaikki sen käyttäjät. Näin esimerkiksi Bitcoinilla tehdyt maksut kulkeutuvat suoraan verkon jäseneltä toiselle ilman kolmatta osapuolta. Lisäksi lohkoketjun tiedot on tallennettu niin, että niiden jäljittäminen on helppoa ja niitä on käytännössä mahdotonta väärentää. Tällaiset ominaisuudet voivat olla mullistavia maailmantilassa, jossa valtioiden rajat ylittävinä ongelmina nähdään digijättien valtakeskittymien ja ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä.
Mahdollisia sovellusaloja löytyy usealta eri yhteiskunnan sektorilta. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra on tehnyt kattavaa selvitystä lohkoketjuteknologiasta. Siinä potentiaalia nähdään esimerkiksi datataloudessa, demokratiassa ja ympäristöasioissa. Lohkoketjun varaan rakennettu digitaalinen infrastruktuuri voisi johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi Googlen ja Metan kaltaisten digijättien valta olisi hajautuksen ansiosta nykyistä vähäisempää ja käyttäjien kyky päättää omasta datastaan kasvaisi. Lohkoketjujen tarjoama läpinäkyvyys ja luottamus tuovat erilaisia mahdollisuuksia myös demokratiaan, jossa hyötyjä voidaan nähdä valtakunnallisen tason äänestämisessä, mutta myös muun muassa osallistavamman päätöksenteon jalkauttamisessa organisaatioihin.
Tällaiset ominaisuudet voivat olla mullistavia maailmantilassa, jossa valtioiden rajat ylittävinä ongelmina nähdään digijättien valtakeskittymien ja ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä.
Ongelmana on se, että lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ei tunneta tai sen koko luonne ymmärretään väärin. Sitran johtavan asiantuntijan Heikki Auran mukaan ne vähäisetkin ihmiset, jotka ovat termistä kuulleet, osaavat todennäköisesti yhdistää sen vain kryptovaluuttoihin. Myös mediassa lohkoketjuteknologiaa tehdään ymmärrettäväksi etenkin kryptovaluuttojen kautta. Siinä missä teknologia-alan lehdet saattavat käsitellä aihetta lohkoketjun itsensä kannalta, tapaavat Helsingin Sanomien kaltaiset yleissanomalehdet havainnollistaa juuri lohkoketjun taloudellista puolta, jolloin sen muut mahdollisuudet jäävät pimentoon.
Häilyvä ymmärrys ei leimaa pelkästään tavan tallaajia, vaan se jaetaan myös yrityksissä. Kiertotaloutta edistävän, erilaisten tuotteiden arvoketjuja kartoittavan digitaalisen tuotepassin toteuttamiseksi on ehdotettu lohkoketjua. Esimerkiksi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen eli TIEKE:n tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että teknologian mahdollisuuksia ei tunneta alalla vielä riittävän hyvin. Ongelma on siis olemassa myös niissä ympyröissä, joissa kehitystä voitaisiin todella viedä eteenpäin.
Mielleyhtymä kryptovaluuttoihin voi luoda myös kielteistä varjoa lohkoketjujen ylle. Media on tuonut digitaalisista valuutoista vuosien varrella esille tarinoita, jotka kertovat muun muassa pörssiromahduksista, huijauksista ja petoksista. Kun suurin osa ihmisistä ymmärtää lohkoketjuja kryptovaluuttojen kautta ja suurin osa tästä uutisoinnista on sävyltään negatiivista, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa koko lohkoketjuteknologia nähdään kielteisenä asiana eikä sen mahdollisen arvon pohtimista ja selvittämistä koeta tarpeelliseksi.
Kyseessä on nuori teknologia, joka ei ole mahdollisuuksista huolimatta vielä valmis käyttöönotettavaksi. Suppean tietoisuuden ohella on totta, että lohkoketjuihin itsessään liittyy yhä ongelmia, jotka hidastavat niitä saavuttamasta vakiintuneempaa asemaa elämissämme. Juuri tämän vuoksi kiinnostus on tärkeää.
Lohkoketjujen mahdollisuuksia selvitetään jatkuvasti, mikä on ainoa keino haasteiden ratkaisemiseen. Jos teknologiaa halutaan hyödyntää laaja-alaisten ongelmien ja epäkohtien ratkomisessa, tulisi käsityksen sen potentiaalista levitä yhä suuremmalle joukolle eri aloja.
Jutussa on hyödynnetty Sitran asiantuntija Heikki Auran haastattelua sekä web 3.0 muistiota. Lohkoketjuteknologia tunnetaan Bitcoinista, kielteisistä uutisotsikoista ja vaikeaselkoisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan, ja millä tavoin sitä voidaan hyödyntää? Millaista tulevaisuutta lohkoketjut rakentavat?