Joulusuklaat ovat saapuneet kauppojen hyllyihin.

Kansan ylikulutusjuhla on monen toimijan yhteinen tuotos – “Joulu on pohjimmiltaan rauhoittumisen aikaa”

Joulusta on tehty kaupallinen hitti, johon liittyy alennusmyyntejä ja lahjapaniikkia, jouluruokaperinteitä unohtamatta.

Joulukalenterit, konvehdit ja sesonkikoristeet ovat saapuneet kauppojen hyllyille noin kolme kuukautta ennen joulua. Monet tiedostavat joulun kaupallisuuden. Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori  Senja Laakson mukaan medialla on iso rooli siinä, miten joulusta puhutaan ja millaisena kulutusjuhlana joulu esitetään.

– Ei missään tapauksessa ole pelkästään kuluttajan tai asiakkaan tehtävä tehdä joulusta kestävää, esittää Laakso.

Kestävä kehitys tulisi ottaa huomioon – myös joulun aikaan

Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan sitä ajankohtaa, kun maan luonnonvarat on käytetty loppuun koko vuoden osalta. Suomessa se oli tänä vuonna 31. maaliskuuta. Laakso kertoo, että ylikulutus korostuu joulun kaltaisissa kulutusjuhlissa, sillä jouluun liittyy paljon arjesta poikkeavaa kulutusta.

Ylikulutus on kuitenkin ongelma joka päivä, eikä vain joulun aikaan.

Nykyään alennusmyynnit alkavat jo hyvissä ajoin ennen joulua, jolloin etenkin kannustetaan ostamaan. Esimerkkinä tästä toimii Black Friday -alennusmyynti, joka rantautui Suomeen vasta muutamia vuosia sitten. Nyt tunnetaan jo Black Week, onko seuraavana vuorossa Black Month?

– Vahva kannustaminen kuluttamiseen alennusmyynneillä ja tarjouksilla on ristiriidassa sen kanssa, että meidän kaikkien tulisi radikaalisti vähentää kulutusta.

Nykyään useat kaupat ovat auki vuorokauden ympäri, myös juhlapyhinä. Kuluttaminen mahdollistetaan ihmisille, ja siitä tehdään helppoa.

Kuinka jouluostoksista voisi tehdä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä? Laakson mukaan aineettomat lahjat ovat aina hyvä vaihtoehto, mutta täysin aineetonta lahjaa ei ole olemassakaan. Täytyy miettiä lahjan elinkaarta.

– Meillä ei hirveästi ole sellaista kulttuuria, että voisi ostaa käytettynä lahjoja. Voisi miettiä, voisiko tätä kulttuuria muuttaa ja saada kiertotaloutta joululahjoihin.

Nykyään joulukalenterit voivat sisältää suklaan sijaan myös kosmetiikkaa tai leluja.

Enemmän kierrätettävää, vähemmän leluja

Joulu on tunnetusti myös syömisen juhla. On vastuullista miettiä, mitä tarjoaa joulupöydässä ja kuinka kestävää se on. Laakson mukaan kaupoilla on tässä suuri merkitys. Kasvisruokavalikoiman laajuus ja sen huomioiminen joulunaikaan on merkittävää. Entä onko kauppojen välttämätöntä tarjota kymmeniä erilaisia kosmetiikkakalentereita?

Laakso avaa, että kun puhutaan kestävästä kuluttamisesta, samalla puhutaan laajemmasta kokonaisuudesta. Ylikulutuspäivään liittyvät keskeiset osa-alueet ovat asuminen, syöminen ja liikkuminen. Mietittäessä hiilijalanjälkeä pelkkä tavaroiden ostaminen ei lopulta ole kokonaiskuvassa niin suuressa roolissa.

– Enemmän merkitystä on sillä, mihin tavaroita käytetään. Tietenkin suuri merkitys on sillä, mitä ostetaan. Ostettaisiin enemmän kestävää ja kierrätettyä, kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.

Jatkuvan kuluttamisen korostaminen ei ole aina ollut juhlan keskiössä.

Laakso kehottaa pohtimaan mikä joulussa on tärkeää.

– Joulu on pohjimmiltaan yhdessäolon juhla ja rauhoittumisen aikaa.

Kysyimme ihmisten ajatuksia koskien joulusesonkia. Kuuntele vastaukset täältä.