Vuonna 2020 Suomessa siirryttiin poikkeusoloihin
- Kansalaissuoja-hankkeen tutkijat Tampereen, Helsingin ja Aalto-yliopistosta selvittivät, että valtaosa suomalaisista kokivat koronan torjunnan olevan linjassa omiin arvoihinsa.
- Maaliskuussa 2020 siirryttiin Suomessa poikkeusoloihin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.
- Koronan torjuntatoimia olivat muun muassa etäkouluun ja -työhön siirtyminen, maskien käyttö ja kulttuuripalveluiden sulkeminen.
- Suomessa on korkea luottamus viranomaisiin, mikä osaltaan selittää rajoitusten tunnollista noudattamista.
Tuoreessa Kansalaissuoja-hankkeen tutkimuksessa selviää, että Suomessa on onnistuttu viestimään rajoituksista siten, että psykologiset perustarpeet, kuten yhteenkuuluvuuden tarve, huomioitiin.
Ihmiset, jotka kokivat rajoitustoimet tärkeiksi ja olevan linjassa omien arvojensa kanssa, noudattivat suosituksia todennäköisemmin. Tutkimuksessa käytetään termiä omaehtoinen motivaatio.
– Omaehtoisesti motivoitunut ihminen kokee, että toiminta palvelee jotain itselle tärkeiksi koettuja arvoja tai lopputulemia, ja hän kokee toiminnan mielekkääksi ja merkitykselliseksi, tutkija Nelli Hankonen selittää.
Hankosen mukaan eurooppalaiseen vertailuun nähden Suomessa on korkea luottamus viranomaisiin ja hallitukseen, mikä vaikutti rajoitusten noudattamiseen. Myös muut yhteiskunnalliset perusrakenteet, kuten sosiaaliturva ja palkalliset lakisääteiset sairauspäivät vaikuttavat. Monissa muissa maissa piti mennä koronapositiivisena töihin, koska ei ole lupaa olla pois töistä ilman palkkaa.
– Konkreettiset mahdollisuudet välttää tartuttamasta muita ilman, että joutuu kärsimään köyhyydestä tai nälästä, vaikuttivat käyttäytymiseen. Se on karumpaa monissa muissa maissa.
Arvojen yhteys käyttäytymiseen on yllättävän heikko
Käyttäytymiseen vaikuttaa Hankosen mukaan niin moni muukin asia kuin arvot. Itse asiassa arvojen vaikutus käyttäytymiseen on yllättävän heikkoa, hän toteaa.
– Jos vaikka ajattelee, että suomalaisilla vuodesta toiseen korkein arvo on ollut terveys. Mutta minkälaisia päivittäisiä terveyteen liittyviä valintoja ihmiset tekevät? Harva valitsee munkin sijasta porkkanan, vaikka arvostaakin terveyttä.
Hankonen tuo esille Britanniassa tehdyn tutkimuksen, jossa huomattiin, että niin hyvä- kuin vähätuloisilla oli yhtä paljon motivaatiota eristäytyä ja estää koronan leviämistä. Köyhillä oli kuitenkin huonommat mahdollisuudet toteuttaa sitä, koska esimerkiksi asuttiin ahtaammin ja oli myös taloudellisesti huonommat mahdollisuudet olla pois töistä.
– Tämä on yksi esimerkki siitä, miten arvot tai motivaatio eivät suoraan käänny käyttäytymiseksi, vaan se riippuu niin monesta muusta tekijästä.