Supersankareilta voi oppia vuorovaikutustaitoja mutta se edellyttää motiivia, tulkintaa ja tiedostamista

Mediasisällöissä seurataan tarinoita, joissa päähenkilöt kasvavat, kokevat ja vuorovaikuttavat. Muodostamme mielipiteen suosikkihahmoistamme ja teemme tulkintoja tarinoiden poluista, jotka esitetään pelkästään vihjaillen. Miten lempisankareitten toiminnasta saa työkaluja omaan vuorovaikutukseen? 

Vuonna 2010 sosiaalipsykologi Amy Cuddy julkaisi tutkimuksen power posing –voima-asennoista. Yksi Cuddyn tunnetuimpia voima-asentoja on Ihmenainen. Asennossa seisotaan jalat haara-asennossa, kädet lanteilla ja ryhti suorassa. Asento muistuttaa supersankarin itsetietoista rohkeaa poseerausta, jolla tyypillisesti päähenkilö kohtaa vihollisensa. Cuddyn tutkimuksen voima-asennot ovat levinneet ihmisten yleiseen tietoisuuteen, mutta voimmeko oppia sankareiltamme muutakin kuin pelkän jännitystä lievittävän poseerauksen?

Tampereen yliopiston median ja viestinnän tutkimuksen professori Kaarina Nikunen on tutkinut mediaa ja tunteita, ja erityisesti sosiaalisen median ja television merkityksiä arjessa. Nikusen mukaan onnistuneet fiktiiviset roolihahmot ovat hyvin monitulkintaisia, minkä vuoksi hahmoon voidaan liittää erilaisia käsityksiä ja tulkintoja fanien kesken.

Nikunen on itse tutkinut yhdysvaltalaista 90-luvulla julkaistua Xena the Warrior Princess -sarjan faniutta.
– Päähenkilön ristiriitasuus, eli se, että hän on aikaisemmin ollut jotenkin paha, ja on sitten muuttunut ja kasvanut ihmisenä, on sellaista, mikä kasvutarinana vetoaa ihmisiin, Nikunen pohtii.

Mediatutkimuksen professorin mukaan päähenkilön kasvu sarjassa tekee hahmoista yleensä moniuloitteisemman.

Keskustelua ja tulkintoja sankarin kipuilusta yhteisön kesken

Fiktiivisen hahmon kasvu ja kipuilu voivat olla esimerkkejä ja suuntaviivoja aikuisellekin tunteiden tunnistamiseen. Nikusen mielestä hahmot itsessään eivät voi opettaa ihmiselle tunteiden käsittelyä tai vuorovaikutustaitoja, mutta yhteisö, jossa fiktiivisistä hahmoista puhutaan, voi vahvistaa omia tulkintoja ja odotuksia.
– Sarjoista voi saada ohjenuoraa tai jonkinlaisia vahvistusta tai mallia jollekin omille ajatuksille, Nikunen arvioi.

Näitä vahvistuksia ja malleja, joita päähenkilö kokee, havaitsee ja reagoi voidaan kutsua tunnetaidoiksi. Tunnetaidot ovat taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa ja toimiessa yhteistyössä toisten ihmisten kanssa.

Yleensä tunnetaitoihin liitetään tunteiden ilmaiseminen, käsittely, sietäminen ja säätely. Suomen perusopetukseen sekä lukion opetussuunnitelmaan kuuluu tunnetaitojen opettaminen. Aikuisiällä samankaltaisia työkaluja on haastava saada, mutta tähän Nikunen peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä.

– Faniyhteisöissä ja fanikulttuureissa keskustellaan paljon erilaisista näkökulmista, niiden kautta voidaan opetella tai oppia tietyllä tavalla analysoimaan ja myös luomaan sosiaalisia suhteita näissä yhteisöissä, Nikunen sanoo.

Vuorovaikutustilanteet herättävät myös monenlaisia tunteita, joita tulisi osata tunnistaa.

Puheviestinnän opettaja Sirpa Consiglio
bobafett
– Länsimaalaisessa pop-kulttuurissa fiktiiviset roolimallit toistavat yleensä vanhanaikaisia rakenteita, josta ei pitäisi ottaa mallia, kuten sukupuolittuneita representaatioita, mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen sanoo. Kuvassa anonyymi cosplay-harrastaja Tracon-tapahtumassa.

Tunnetaitojen harjoittelu oman osallisuuden ja vastuun oivalluksesta

Aikuisten tunnetaitojen harjoittamiseen Tampereen yliopisto tarjoaa viestinnän kurssia nimeltä Vuorovaikutusosaaminen työelämässä. Kurssilla opiskelija voi vahvistaa vuorovaikutusosaamistaan, sekä ymmärtää omaa vastuuta ja osallisuutta vuorovaikutustilanteiden rakenteissa.

Tampereen yliopiston puheviestinnän opettaja Sirpa Consiglion mukaan oman vuorovaikutusosaamisen kehittäminen lähtee omien viestinnällisten vahvuuksien ja kehittymiskohteiden tunnistamisesta sekä sen tiedostamisesta, mistä vuorovaikutusosaaminen kokonaisuudessaan muodostuu.

– Jokainen voi kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan ja oppia toimimaan erilaisissa tilanteissa. Vuorovaikutustilanteet herättävät myös monenlaisia tunteita, joita tulisi osata tunnistaa ja käsitellä tilanteeseen sopivalla tavalla, Consiglio sanoo.

Consiglion tuumii varovaisesti, että fiktiiviset roolihahmot ovat rakennettuja tarinoita.  Siksi puheviestinnän opettajan mukaan paras tapa oppia vuorovaikutusta suhtautua myönteisesti vuorovaikutukseen, sekä osallistua vuorovaikutustilanteisiin.

–  Puheviestinnän opettajana kannustankin ensisijaisesti hakemaan oppia tunnetaitoihin ja vuorovaikutusosaamiseen kursseilta tai esimerkiksi itsenäisesti lukemalla opiskellen, Consiglion sanoo.

Kysyimme gallupissa millaisia tunnetaitoja ja samaistuttavia piirteitä cosplay-harrastajat löytävät omissa fanituksen kohteissaan. Lue gallup tästä.