Suomen eniten viljellyn viljakasvin ohran sato on jäänyt totuttua pienemmäksi. Ohran sato jää noin miljardiin kiloon, mikä on toissa vuoden tavoin vähiten sitten 1970-luvun. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen syyskuussa julkaisemasta viljasatoarviosta.

Ohraa kasvatetaan Suomessa pääasiassa rehuksi eläimille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaarin Anneli Partalan mukaan edellisessä kuussa tehty satoarvio on mennyt yhä huonompaan suuntaan.

– Sadon laatu on niin heikkoa, että osa ostoyritysten ohrarehurekoista on jopa käännytetty takaisin. Kelpaamaton ohra menee poltettavaksi.

Huonon sadon ja laadun syynä on ollut alkukesän sateeton ja kuiva sää sekä kylmä ja kostea syksy. Raskaalla koneistolla sadonkorjuu ja puinti märässä maaperässä voivat tuhota viljelyalueen rakennetta.

Partalan mukaan viljasadon tuotantomäärät riittävät kotimaiseen kulutukseen seuraavaksi vuodeksi.

– Onneksi suurin osa viljasadosta on kuitenkin käyttökelpoista ja kelvannut eläimille syötäväksi, Partala iloitsee.

Luken viljasatoarviossa kerrotaan, että rukiin satoarvio on noin sata miljoonaa kiloa, joka on kymmenyksen tavanomaista suurempi. Kaura- ja vehnäsadot ovat olleet tavanomaisen kokoisia.

Syyskylvöä sopeuttamistoimena

Suomessa viljelykulttuuri on muuttunut jonkin verran ilmastonmuutokseen sopeutumisen myötä.

– Suomessa ilmaston lämpenemiseen sopeutuminen on näkynyt siinä, että yhä useammat tekevät syyskylvöjä. Näin tehdään useammin muualla Euroopassa, jossa kasvukausi on pidempi, Partanen tähdentää.

Viljojen kylväminen syksyllä on ollut aiemmin harvinaisempaa Suomessa. Tämän vuoden kosteana syksynä kylvö on ollut hankalaa kylmän ja sateisen sään vuoksi.