Suomen presidentinvaalissa kannattajakortteja kerätään edelleen paperisena eikä henkilöllisyyden todistamiseen tarvita kuin nimi, syntymäpäivä, osoite ja allekirjoitus. Ehdokkaan voivat asettaa ne valitsijayhdistykset, jotka ovat keränneet vähintään 20 000 kannattajakorttia.

– Monet ihmiset ovat hämmästelleet, että ihan oikeastiko tässä pitää paperille kirjoittaa, naurahtaa Mika Aaltolan tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Valtteri Vuorisalo.

Vuorisalo kokee järjestelmän vanhanaikaiseksi ja uskoo, että seuraavassa vaalissa kannattajakortitkin siirtyvät digiaikaan.

Vaalilain mukaan yksi äänioikeutettu henkilö voi kannattaa vain yhtä ehdokasta valitsijayhdistyksen kautta. Jos sama henkilö täyttää kannattajakortin useammalle valitsijayhdistykselle, hänen kannatuksensa hylätään kokonaan.

– Kyllä tässä on mahdollinen riski väärinkäyttöön, pohtii Tampereen yliopiston politiikan laitoksen väitöskirjatutkija Maarika Kujanen.

Systeemi on esillä enemmän kuin aiemmin, koska poikkeuksellisen monta nimekästä henkilöä hakee ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaliin valitsijayhdistysväylää pitkin. Heihin kuuluvat esimerkiksi entinen ulkoministeri Pekka Haavisto, viiden vuosikymmenen kansanedustaja Paavo Väyrynen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Alun perin myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn lähti keräämään kortteja, mutta sittemmin hänestä on tullut keskustan ehdokas.