Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole noussut, vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana siihen on tehty panostuksia. Tämä käy ilmi Tiedeakatemian tiedekoosteesta.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija Jenni Kallion mukaan nuoret eivät aina usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa, sillä heillä on paljon kokemuksia siitä, ettei heitä kuunnella. Nuoret haluavat osallistua omilla tavoillaan, eivätkä aikuisten tarjoamat tavat välttämättä vastaa tarpeeseen, Kallio kertoo.

Sosiaalisesta mediasta on tullut nuorille tärkeä keskustelualusta politiikalle, mutta aikuiset eivät aina pidä sitä tärkeänä.

Nuorten tulevaisuususko heikkenee

Vuoden 2025 Nuorisobarometristä selviää, että nuorten usko tulevaisuuteen on laskenut selvästi. Kallion mukaan taustalla on neljä syytä: pitkään jatkuneet globaalit kriisit, nuoriin kohdistuneet poliittiset päätökset, nuorten kokemat paineet ja tapa, jolla tulevaisuudesta puhutaan.

– Meidän hyvinvointivaltiomme järjestelmät ovat rapautuneet, ja nuorilla on sellainen olo, etteivät he saa tukea silloin, kun sitä tarvitsevat, Kallio kommentoi.

Kallion mukaan lukiolaisten keskuudesta alkaneet mielenosoitukset Euroopassa kertovat siitä, että kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja turvattomasta tulevaisuudesta on nuorilla yhteinen.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kaikkein halukkaimpia osallistumaan yhteiskuntaan, koska heillä on omia kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta. Kallion mukaan maahanmuuttajataustaisia nuoria ei kuitenkaan nähdä yhteiskunnassa poliittisesti aktiivisina.

Kallio kertoo, että kuulluksi tuleminen on ihmisen perustarve, joka vaikuttaa suoraan hyvinvointiin.