Nuoret voivat huonommin kuin koskaan. Tuore Nuorisobarometri osoittaa nuorten tulevaisuudenuskon ja elämänlaadun tippuneen mittaushistorian alhaisimmalle tasolle. Eikä ihme, sillä nuorien elämää varjostaa huolien rykelmä, johon kuuluvat esimerkiksi surkea työllisyystilanne, geopoliittinen epävakaus ja ilmastokriisi.

Nuorisotutkija Susanna Ågrenin mukaan nykynuorilla ei ole enää tunnetta siitä, että yhteiskunta auttaisi heitä pahassa paikassa.

Käynnissä olevassa Under Pressure -tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten kokemia yhteiskunnallisia paineita. Tutkimuksessa on Ågrenin mukaan havaittu, että nuoria yhdistää kokemus sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta. Kokonainen ikäluokka kokee, että heidän huolenaiheitaan ei ymmärretä eikä niitä yritetä ratkaista.

Jopa politiikan ylimmällä tasolla tunnistetaan nuorten vakava tilanne. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä julkaisi tänä vuonna raportin toimista, joita pitäisi tehdä nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuudenuskon parantamiseksi. Raportin 36 ehdotuksen keskiössä on viesti sukupolvien välisestä aidosta keskustelusta. Asiantuntijat painottavat, että nuoria on kuultava, ja kuullun perusteella on tehtävä yhteiskunnallisia toimia. Esimerkiksi koulutukseen ja nuorten työllistymiseen on panostettava.

Nuorisotyöttömyys on korkeammalla kuin 1990-luvun laman huippuvuosina.

Työllistyminen onkin Nuorisobarometrin mukaan nuorten suurin huolenaihe. Tämä ei yllätä, kun katsoo tilastoja. Nuorisotyöttömyys oli vuonna 2025 korkeammalla kuin 1990-luvun laman huippuvuosina. Taloustilanteen vaikutukset kasaantuvat juuri nuorten harteille. Samalla kun koko väestön työttömyysaste oli vuonna 2025 kymmenen prosentin luokkaa, oli alle 25-vuotiaiden nuorten lukema 21,8 prosenttia.

Työministeri Matias Marttisen reaktio lukemiin on vain todeta nuorille, että olkaa “reippaita omia itsejänne”, niin kyllä niitä töitä löytyy. Päättäjät eivät ymmärrä nuorten realiteetteja. Pelkkä reippaus ei nimittäin riitä, kun Puuiloon on vaikeampi päästä kesätöihin kuin opiskelemaan lääketiedettä yliopistoon.

Marttisen reaktio ei valitettavasti yllätä. Yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy vastuullistamaan nuoria yksilöinä, vaikka todellisuudessa nuorten kokemat haasteet johtuvat suurista rakenteellisista ongelmista, joihin on mahdotonta yksilönä vaikuttaa.

Poliitikoilla, joilla vaikutusvaltaa olisi, ei näytä olevan aitoa kiinnostusta selvittää nuoriin kohdistuvia yhteiskunnallisia ongelmia. Onhan se paljon helpompaa vain pyytää nuorilta reippautta.

”Päättäjät tekevät helppoja ja nopeita ratkaisuja, joista tulee heille sellainen olo, että nyt on tehty jotain. Todellisuudessa isompia kysymyksiä, joita nuoret peräänkuuluttavat, ei käsitellä”, Ågren selittää.

Kuuntele, mitä nuorisotutkija Susanna Ågren kertoo yhteiskunnan tavasta suhtautua nuorten ongelmiin. Voit myös lukea kommentin.

Hyvä esimerkki tästä on syyttävän sormen osoittaminen kohti sosiaalista mediaa. Toki on kiistaton fakta, että some aiheuttaa erityisesti nuorille monenlaisia ongelmia, mutta se ei saa olla yhteiskunnallisen keskustelun alku ja loppu. Pinnallinen keskustelu ja yksittäisten tekijöiden syyttäminen eivät ratkaise nuorten ongelmia. Poliitikot eivät saa pestä käsiään nuorten pahoinvoinnista, vaan heidän pitää käydä nuorten kanssa aitoa syvällistä keskustelua yhteiskunnan tilasta.

Nykynuoret ovat poliittisesti aktiivisia ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Aikuiset kyllä haluavat nuorten vaikuttavan asioihin, mutta loppujen lopuksi nuorten näkemyksiä usein vähätellään. Ågren mainitsee esimerkiksi vuoden 2023 kampusvaltaukset, joilla opiskelijat vastustivat hallituksen leikkauksia. Mielenosoitukset synnyttivät mediassa keskustelua ja saivat poliitikotkin reagoimaan, mutta lopulta opiskelijoiden huoliin ei kuitenkaan tartuttu. Nuorten auttaminen jää pyörimään eduskuntatalon kahvion keskusteluihin etenemättä koskaan suureen saliin saakka.

Kuinka huonoksi nuorten tilanteen täytyy mennä, ennen kuin poliitikot ottavat asian tosissaan?

Susanna Ågren kertoo nuorten kokemista yhteiskunnallisista haasteista myös pitkässä haastattelussa.