Väkivallan tekijät ja sen kokijat tulevat jäämään entistäkin todennäköisemmin ilman apua hallituksen leikatessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta että kolmannen sektorin palveluista. Julkisen puolen terveydenhuollossa ei ole tietoa tai resursseja tälläkään hetkellä puuttua ylisukupolviseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Edes tutkimustietoa asiasta on varsin vähän ja ongelma on sysätty suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdistyksille.
Avulle olisi kuitenkin suuri tarve, sillä väkivalta on juurtunut osa suomalaista kulttuuria. Rikoksentorjunta.fi:n 2021 tekemän tutkimuksen mukaan viidennes naisista oli kokenut väkivaltaa tai sillä uhkailua kuluneen vuoden aikana. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa korostuu lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivalta ja hankalaa siihen puuttumisesta tekee väkivallan yksityinen luonne.
Miehistä yli puolet on kokenut väkivaltaa ja suurin osa henki- ja väkivaltarikoksista kohdistuu miehiin. Miesten kokema väkivalta tapahtuu useasti julkisella paikalla ennestään tuntemattoman toisen miehen toimesta.
Stressi lisää väkivallan uhkaa, kertoo yhdysvaltalainen perheväkivaltaa käsittelevä tutkimus. Henkilö, jolla on jo valmiiksi taipumusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen, turvautuu stressaavissa elämäntilanteissakin voimakeinoihin.
Tällaisia tilanteita voivat olla avioero, perheenjäsenen kuolema, tulojen menetys tai muu muutos elämäntilanteessa, mutta myös esimerkiksi rasismista johtuva krooninen stressi. Stressitekijöiden ja väkivallan välillä nähdään siis selvä korrelaatio, mutta sekään ei vielä vie meitä väkivaltaisen käytöksen juurisyyn äärelle.
Tampereen yliopiston sukupuolen- ja väkivaltatutkimuksen dosentti Marita Husso kertoo, ettei väkivallalle ole mitään yksittäistä selittävää tekijää ja että syitä on hyvin vaikea tulkita. Kaikkein isoimmaksi tekijäksi hän kuitenkin nimeää sukupolvien ajan jatkuneen väkivaltaisten käyttäytymismallien ketjun, jota on hyvin vaikea katkaista.
Lapsena koettu väkivaltatrauma aiheuttaa uhrille toistamispakon, jonka takia hän ajautuu toistuvasti väkivaltatilanteisiin joko uhrin tai tekijän roolissa. Kun väkivalta on normalisoitunut jo nuoruudessa, sen oikeuttaa todennäköisemmin myös myöhemmin. Tämä taas johtaa sosiaalisiin, terveydellisiin ja oikeudellisiin ongelmiin, jotka kaikki tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Pelkästään yksittäisen perheväkivallan uhrin terveydenhuollon kustannusten on arvioitu olevan 1 024 € enemmän vuosittain kuin muulla väestöllä.
Silloinkin kun väkivallantekijä itse tahtoisi päästä irti väkivaltaisista taipumuksistaan, avun saanti on vaikeaa. Tietoa asiasta on vähän ja koska väkivallan toisaalta yksityisen, mutta normalisoidun, luonteen takia mikään viranomaistaho ei koe siihen liittyviä ongelmia omaksi asiakseen, vastuu avusta jää kolmannelle sektorille.
Kolmannella sektorilla väkivallan vastaista työtä on tehty jo pitkään. Ensimmäinen väkivaltakatkaisuohjelma Miesten kesken perustettiin Helsinkiin 80-luvulla. Miesten oli mahdollista saada keskusteluapua turvakodin miesohjaajan ja A-klinikan työntekijän kanssa.
Väkivallan ehkäisytyö ja erityisesti tekijöihin kohdistuva työ jatkuu järjestöissä tänäkin päivänä. Ensi- ja turvakotien liitto auttaa väkivaltaisissa tai turvattomissa tilanteissa olevia lapsiperheitä ja tekee lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Järjestöjen ja viranomaisten toimia vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi hallituksen säästötoimet. Tähän mennessä Orpon hallitus on tehnyt leikkauksia muun muassa toimeentulotukeen, työttömyysturvaan, asumistukeen ja vähentänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta.
Orpon hallituksen sote-järjestöille tähän mennessä tekemät noin 100 miljoonan euron leikkaukset kohdistuvat myös Ensi- ja turvakotien liiton kaltaisiin toimijoihin. Se aiheuttaa ongelmien kasaantumista perheissä, mikä lopulta näkyy lastensuojelussa. Lastensuojelujärjestöjen rahoitukseen ei ole aikaisemmin kajottu, sillä lastensuojelun tarve on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana rajusti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin 2024 mukaan 10 vuodessa pelkästään lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut.
Hallitus sentään luopui valtiovarainministeri Riikka Purran viimevuotisesta ehdotuksesta leikata vielä 100 miljoonaa tuista. Ehdotus olisi läpi mennessään käytännössä romahduttanut koko kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan, mukaan lukien väkivallan vastaisen työn Suomessa.
Lapsiperheisiin kohdistuneiden leikkausten vaikutukset on pantu merkille myös Ensi- ja turvakotien liitossa. Taloudellisten ongelmien aiheuttama kuormitus aiheuttaa mielenterveysongelmien lisääntymistä ja vaikuttaa kykyyn huolehtia perheestä.
Mieli ry, joka tarjoaa kriisiapua ja ennaltaehkäisevää tukea mielenterveyden haasteisiin, pystyy tälläkin hetkellä vastaamaan vain murto-osaan yhteydenotoista. Kun ennaltaehkäiseviltä järjestöiltä leikataan, apua tarvitsevat eivät katoa mihinkään vaan kuormittavat myöhemmin jo ruuhkautunutta terveydenhuoltoa.
Hallitus saa jatkuvasti kritiikkiä siitä, ettei sen päätöksenteko perustu tutkittuun tietoon eikä asiantuntijalausuntoihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikattiin vuonna 2025 jopa 80 miljoonaa huolimatta siitä, että tutkijat varoittivat sen seurauksista.
Väkivallan ennaltaehkäisevä ja vastainen työ on lähes täysin yhdistysten varassa, ja suuri osa yhdistyksistä on joutunut luopumaan jo muun muassa kokemusasiantuntijoista ja etsivästä työstä. Yhdenvertaisuusvaltuutettukin on ilmaissut huolensa siitä, ettei Suomi pysty pitämään kiinni Istanbulin sopimuksesta, jonka mukaan se on sitoutunut naisiin ja perheisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen.
Sosiaali- ja terveysalan leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi pienituloisiin. Tutkijat ovat huolissaan erityisesti lapsista. Päätöksistä maksetaan vielä kalliisti, kun tämänhetkiset nuoret varttuvat.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden romuttaminen aiheuttaa vääjäämättä työkyvyttömyyden lisääntymistä, sosiaalisia ongelmia ja jo sietämättömän mielenterveyskriisin pahenemista, joilla on yhteys väkivallan lisääntymiseen. Kun työttömyys on nyt jo huipussaan ja väestöpyramidi päälaellaan, mistä tulevaisuudessa saadaan raha näiden ongelmien korjaamiseen?
Kadoksissa tuntuu olevan yksilölle aiheutuvien haittojen yhteys ja kertautuminen kansanterveyteen ja kansantalouteen ja sitä myötä turvallisuuteen, puhumattakaan ylisukupolvisten kierteiden katkaisemisen positiivisista vaikutuksista näihin.
Asiantuntija Marita Husso kertoo aiheesta myös pitkässä haastattelussa.