Supikoira on kaikille tuttu metsissämme vaeltava koiraeläin, jota metsästetään noin 200 000 yksilöä vuodessa. Koiraa muistuttava peto määriteltiin haitalliseksi vieraslajiksi muutama vuosi sitten, minkä seurauksena laki sen metsästyksestä muuttui. Vuodesta 2019 supikoiraa on saanut metsästää ilman metsästyskorttia, ja sen metsästyksessä saa käyttää keinoja, jotka ovat tavallisten riistaeläinten kohdalla kiellettyjä. Supikoira on siis täysin suojaton: sen saa tappaa kuka tahansa myös pesimäaikana. Supikoiraan kohdistettu viha on metsästäjien keskuudessa tavallista: eläintä verrataan rottaan, sen tappamiseen kannustetaan “keinolla millä hyvänsä” ja sosiaalisessa mediassa julkaistaan kuvia, joissa metsästäjä poseeraa tyytyväisenä kuolleen supikoiran vierellä.
Supikoirien tappamista perustellaan muun muassa sillä, että se levittää tauteja, kuten ihmiselle vaarallista trikiiniä, myyräekinokokkia ja vesikauhua. Todellisuudessa monet muutkin pienpedot levittävät näitä tauteja, eikä Suomessa edes ole havaittu trikiiniä tai vesikauhua useisiin vuosikymmeniin.
Toinen perustelu supikoirien tavoitteelliselle hävittämiselle on se, että vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi tappamalla lintuja ja tuhoamalla niiden pesiä. Tästäkään ei kuitenkaan ole olemassa suoraa tieteellistä näyttöä, ja supikoirien aiheuttamista tuhoista on asiantuntijoiden keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Edesmennyt erikoistutkija ja riistaeläintieteen dosentti Kaarina Kauhala on todennut supikoirien vaikutuksien lintukantoihin olevan liioiteltuja. Hän työskenteli riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella, ja laitoksen 1990-luvulla tekemän tutkimuksen mukaan supikoiran tehometsästys voi jopa vähentää lintukantoja, sillä supikoirien vähentyessä ketut lisääntyvät.
Onko siis supikoira oikeastaan niin haitallinen kuin yleisesti väitetään? Eläinfilosofi ja tutkija Elisa Aaltolan mielestä uhkakuvien maalaaminen jostain ihmis- tai eläinryhmästä on tyypillistä, kun halutaan kohdistaa siihen väkivaltaa ja julmuutta. Supikoiraan liittyy paljon pelottelua, minkä takia eläin saa helposti osakseen vihaa.
Muutos supikoiran metsästyslaissa antaa vapaudet kenelle tahansa tappaa supikoiria sellaisin keinoin, jotka pahimmillaan aiheuttavat eläimelle voimakasta pelkoa ja kärsimystä. Esimerkiksi Pirkanmaalla järjestettiin syyskuun lopussa supikoirien metsästystapahtuma, joka on herättänyt keskustelua epäeettisten metsästyskeinojen vuoksi. Tapahtumassa jahdattiin supikoiria metsästyskoirien ja kirkkaiden valojen kanssa. Pintapyynnissä koira juoksee supikoiran kiinni, ja luolapyynnissä se lähetetään niiden luolastoihin. Vaikka supikoira kuuluu haitallisiin vieraslajeihin, ei sille eläinsuojelulain mukaan saa aiheuttaa turhaa kärsimystä. Koirien käyttäminen metsästyksessä kuitenkin aiheuttaa supikoirille paniikkia ja mahdollisesti myös fyysistä kipua, jos koira käy supikoiran kimppuun.
Tällainen metsästyksen karnevalisointi ja huvin vuoksi tappaminen tulee lakimuutoksen myötä luultavasti lisääntymään. Monissa maissa koirien käyttäminen metsästyksessä on kiellettyä, minkä vuoksi vastaavat metsästystapahtumat houkuttelevat metsästäjiä myös Suomen ulkopuolelta. Supikoirien metsästäjät väittävät olevansa hyvällä asialla vähentäessään haitallista eläinkantaa, mutta todellisuudessa metsästyksen motiivi vaikuttaa olevan jokin aivan muu kuin hyvä tahto. Tämän kaltaisessa metsästyksessä ei nimittäin pyritä minimoimaan eläimen kärsimystä vaan luomaan jännitystä – tappamisesta tehdään ihmisen viihdettä.
Supikoira on Suomessa vieraslaji, mutta se on myös fiksu, tunteva ja ainutlaatuinen eläin.
Supikoira ei ole yhtään vähemmän arvokas kuin muutkaan metsissämme asustavat eläimet. Olisi myös hyvä muistaa, että supikoira on nykyään osa Suomen luontoa, eikä laji todennäköisesti ole katoamassa mihinkään. Elisa Aaltolan mukaan eläinsuojeluyhdistykset ovat ehdottaneet tehometsästyksen sijaan supikoiran läsnäoloon sopeutumista. Julmuuden ja tappamisen sijaan pitäisi keksiä uudenlaisia keinoja, joilla voidaan vähentää vieraslajien vaikutuksia alkuperäisiin lajeihin. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi hajusteet, jotka karkottavat supikoirat pois lintujen pesimäalueilta.
Supikoira on Suomessa vieraslaji, mutta se on myös fiksu, tunteva ja ainutlaatuinen eläin. Supikoirat oppivat nopeasti ja ovat todella huolehtivaisia vanhempia. Ne eivät ansaitse sitä pelkoa ja kärsimystä, jota joutuvat tällä hetkellä kohtaamaan.
Jutussa on hyödynnetty eläinfilosofi ja tutkija Elisa Aaltolan haastattelua.
Kuuntele mitä ajatuksia Aaltolalla on supikoirasta ja sen metsästyksestä.