Tammikuussa järjestetään ensimmäiset presidentinvaalit, joissa sosiaalisella medialla on todellista merkitystä, kertoo somessa tehtävää vaalikampanjointia tutkinut viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistolta.
Vuoden 2018 vaalien tulosta pidettiin jo ennakkoon niin selvänä, ettei kampanjointiin panostamista nähty tarpeelliseksi. Vuonna 2012 käytössä oli vain Facebook, jota Isotaluksen mukaan ei kuitenkaan käytetty aktiiviseen kampanjointiin.
Nyt suuri osa presidenttiehdokkaista on herännyt somen mahdollisuuksiin. Monet ovat voineet huomata esimerkiksi Tiktokissa ja Instagramissa julkaisuja, joissa ehdokkaat kertovat itsestään ja tekevät vaalilupauksia tavoitteinaan voittaa katsojien äänet puolelleen.
Viihteellistymistä paheksuvat yleensä ne, jotka seuraavat itse jo valmiiksi ahkerasti politiikkaa ja perinteistä mediaa.
Pekka Isotalus
Jo viime kevään eduskuntavaalit osoittivat sosiaalisen median mahdollisuudet vaalikampanjoinnissa. Isotaluksen mukaan presidentinvaaleissa somen merkitys kuitenkin korostuu. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että valituksi tuleminen vaatii yli puolet annetuista äänistä.
– Eduskuntavaaleissa voi vielä pärjätä ilman somekampanjointia, koska kaikki äänestäjät eivät ole somessa. Saadakseen yli puolet äänistä ehdokkaan täytyy pystyä voittamaan puolelleen myös ne äänestäjät, jotka eivät seuraa perinteistä mediaa ahkerasti.
Presidentinvaaleissa ratkaiseviksi äänestäjien silmissä nousevat poliittisten asiakysymysten lisäksi esimerkiksi ehdokkaan henkilökohtaiset piirteet, osaaminen ja yksityiselämä. Näiden esille tuomiseen sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan alustan, joka mahdollistaa myös levitetyn tiedon tarkan valikoinnin, kertoo Isotalus.
Somen viihteellisyyteen suhtaudutaan ristiriitaisesti
Somealustan käyttöönoton lisäksi ehdokkaan täytyy myös viestiä sen ehdoilla. Visuaalisuutta painottavien alustojen suosion kasvu on siirtänyt huomiota kohti entistä viihteellisempää esiintymistapaa.
– Instagramin ja Tiktokin kaltaisissa sosiaalisissa medioissa kuivakka ja asiakeskeinen ilmaisu ei juurikaan menesty. Näillä alustoilla jaettavissa lyhytvideoissa korostuvat etenkin ehdokkaiden esiintymistaidot, joihin olisi hyvä saada yhdistettyä myös jonkinlaista keveää huumoria.
Korostunut viihteellisyys aiheuttaa usein paheksuntaa politiikkaan perehtyneiden joukossa, koska sen koetaan siirtävän äänestäjien huomiota kohti epäolennaisia seikkoja. Isotaluksen mukaan riskin tunnistaminen on asianmukaista, mutta hän korostaa myös sosiaalisen median positiivisia vaikutuksia.
– Viihteellistymistä paheksuvat yleensä ne, jotka seuraavat itse jo valmiiksi ahkerasti politiikkaa ja perinteistä mediaa. Toisaalta niille, jotka eivät seuraa politiikkaa, sosiaalinen media voi synnyttää kiinnostuksen sitä kohtaan ja saada heidät esimerkiksi äänestämään vaaleissa.
Lue täältä, mitä mieltä tamperelaiset ovat somekampanjoinnista.