Työllisen määritelmää tarkennettiin vuonna 2021 työvoimatutkimuksessa, joka mahdollistaa paremman kansainvälisen vertailun. Uudistus liittyi laajaan kansainväliseen sosiaalitilastojen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Ennen työllisyyden määritelmän eroavaisuudet ovat vaikeuttaneet vertailua muiden maiden, kuten Ruotsin, kanssa.

– Aiempi määritelmä jätti tulkinnanvaraa sen suhteen, tulisiko vanhempainvapaalla olevat laskea työllisiksi. Suomi on tulkinnut sitä eri tavalla kuin Ruotsi, kertoo Tilastokeskuksen asiantuntija Tarja Baumgartner.

Vuoteen 2021 asti vanhempainvapaalla olevia ei tilastoitu työllisiksi Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, käy ilmi Tilastokeskuksen artikkelista. Uudistuksen myötä naisten ja erityisesti pienten lasten äitien työllisyysaste nousi, koska nyt heidät luetaan perhevapaiden aikana Suomessakin työllisiksi.

Erot ovat keskittyneet aikaan, jolloin lapset ovat pieniä

Ennen uudistusta merkittävin ero suomalaisten ja ruotsalaisten naisten kohdalla oli 30–34-vuotiaissa. Vuonna 2015 ruotsalaisten naisten työllisyysaste tämän ikäisissä oli 12 prosenttia enemmän kuin suomalaisten. Työvoimatutkimuksen uudistuksen myötä ero kaventui kuitenkin kolme prosenttiin.

30–34-vuotiaista monilla on lapsia, ja äideistä monet ovat perhevapailla. Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat jo pitkään keskittyneet juuri siihen vaiheeseen, kun lapset ovat pieniä. Myös perhevapaajärjestelmien eroavaisuudet vaikuttavat asiaan.

– Meillä Suomessa pienten lasten isät ovat enemmän töissä kuin Ruotsissa. Ruotsissa äidit ja isät jakavat lastenhoitoa vähän tasaisemmin kuin suomalaiset vanhemmat siinä vaiheessa, kun lapset ovat pieniä, kertoo Baumgartner.

30–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste on Suomessa hieman matalampi kuin Ruotsissa

Naisten työllisyysasteet iän mukaan Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2021 (Lähde: Eurostat)