Ensimmäiset kerrat ovat syystäkin kuuluisia. Putkinäkö peittää alleen huoneen yksityiskohdat hien valuessa valtoimenaan alas selkää. Pakokauhu vakuuttelee poistumaan studiosta, mutta perääntymisen mahdollisuutta ei ole.
Anssi Väisänen muistelee ensimmäistä livelähetystään värikkäin sanankääntein. Henkisesti urakka muistutti neljän tunnin juoksumattotreeniä, jossa keskeyttää ei saa. Studiotekniikan kanssa hermoilu aiheutti hetkittäin rytmihäiriöitä, mutta kompasteluista huolimatta horjahdettiin aina eteenpäin. Radiojuontajan tärkein valtti, oma persoona, saatiin lopulta kaivettua esiin. Voidaan puhua todellisesta työvoitosta.
Sosiaalinen paine ja enemmistön ääni johdattivat alun perin ammattikouluun. Mikkeliläinen nuori vakuuttui ajatuksesta, että ammatillisen uransa voisi viettää maanteillä. Hetkittäin rekan hytin valtasi kuitenkin pelko jumiutumisesta.
– Ajaessani ympäri vuoden ja saadessani täyslaidallisen siitä ammattielämästä, ymmärsin että ei tämä ole minun paikkani. En nähnyt itseäni siinä seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan, Anssi Väisänen kertoo.
Pitkät työpäivät olivat yksinäisiä, joten seuraa oli haettava radiosta. Yleisradion ohjelmia kuunnellessa ehti ajatella, olisiko minusta värittämään muiden arkea.
Rohkeasti kohti uutta
Ajatus ohjasi kohti Helsinkiä, Metropolian ammattikorkeakoulun elokuva- ja televisiolinjan pääsykokeita. Ovet aukenivat kesäkuussa 2020.
Koulun käytävillä häpeä rekkamiehen taustasta nosti herkästi päätään. Hetkittäinen tuska oli kuitenkin vain oman pään tuotosta. Enemmistöllä oli lukiotausta, joten Väisänen alkoi herkästi epäilemään suoriutumistaan korkeakoulumaailmassa. Selkeä visio avitti jaksamista.
Ammatillinen tausta osoittautui hyödylliseksi tarinoiden etsimisessä tavallisen kansan keskuudesta. Väisänen toteaa, että haastatteluihin on tavoitteena löytää harmaan arjen puurtajia, perustyöläisiä, joille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi.
Pelko ei estänyt
Helmikuussa 2023 Väisänen tarttui puhelimeen. Yle Helsingin uutistoiminnan päällikkö vakuuttui nuoren miehen potentiaalista ja tarjosi harjoittelupaikkaa. Erinomaisesti sujuneet kuukaudet tuottivat pian tulosta. Tulevan kesätoimittajan vakanssi on sopimuspapereihin kirjattuna.
– Kun Yleltä tarjotaan keikkaa, sanon siihen kyllä. Menen tekemään sen, onnistun siinä. Se on johtanut minut tähän pisteeseen, jossa minulle soitettiin, että onnistuisiko ensi viikolla juontaa iltapäivän lähetystä. Vastasin kyllä, Anssi Väisänen kertoo.
Nyt edessä on ensimmäinen kesä radiossa. Tuoreena kesätoimittajana Väisänen pääsee tuottamaan sisältöjään myös Radio Suomen puolelle. Hänen juttujaan tulevat kuulemaan sadat tuhannet ihmiset ympäri Suomen. Tavoitteena on jakaa takaisin edes osa siitä ilosta, josta itse pääsi nauttimaan lähetyksiä kuunnellessa.
Tuoda väriä ihmisten arkeen.