Reilu viidesosa suomalaisista kertoo seuraavansa yhteiskunnallista keskustelua vähemmän kuin aikaisemmin, kertoo Ylen Hyvin sanottu -tutkimus. Määrä oli kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2023 verrattuna.

Suurin muutos on tapahtunut 15–29-vuotiaissa miehissä, joiden vastahakoisuus yhteiskunnallista keskustelua kohtaan on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä.

Hyvin sanottu -hankkeen päätuottajan Markus Liimataisen mukaan onkin havaittavissa selkeitä ihmisryhmiä, jotka eivät koe voivansa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– He eivät joko koe sitä omakseen tai yksinkertaisesti ymmärrä, mistä puhutaan. Heillä voi olla myös tunne, ettei heidän äänellään ole merkitystä tai heitä ei kuulla. Osa kuitenkin osallistuu hyvinkin aktiivisesti keskusteluun ja heillä on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä vahvistaa eriarvoistumista.

Sosiaalisella medialla negatiivinen vaikutus

Kehityksen taustalla vaikuttaisi olevan sosiaalinen media ja sen polarisoitunut keskustelukulttuuri. Liimataisen mukaan etenkin poliitikkojen ja päättäjien käyttämä kieli luo vastakkainasettelua ja uhkakuvia joistakin ihmisryhmistä.

– Tämä luo pelkoa ihmisissä siitä, voiko omaa mielipidettään sanoa. Onko parempi vain vetäytyä ja pysyä hiljaa kuin se, että joutuu kohun tai jopa maalittamisen kohteeksi?

Liimatainen uskoo, että järjestetyt keskustelutilaisuudet voisivat olla ratkaisu huolestuttavaan kehitykseen. Esimerkiksi Yle on järjestänyt muutamana vuotena Hyvin sanottu -hankkeen pohjalta keskustelufestivaalin, jossa kuka tahansa voi päästä ääneen.

Tutkimuksessa myös selvitettiin suomalaisten käsitystä hyvästä keskustelusta, keskustelukulttuurin tilasta ja sananvapaudesta. Vastaajien mielestä hyvään keskusteluun kuuluvat keskustelukumppanin kunnioitus, kuunteleminen, keskittyminen sekä läsnä oleminen. Vastuuta pidetään sananvapaudessa edelleen tärkeänä.