Suomalaiset käyttävät rahaa yhä varoen.

Suomalaisten luottamus omaan taloustilanteeseen on kasvanut – edelleen rahankäyttöön suhtaudutaan varovasti

Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamustutkimuksen mukaan suomalaisten usko omaan taloustilanteeseen on vahvistunut. Lokakuun 2024 luottamus oli korkeinta sitten vuoden 2022 helmikuun. Luottamuksen noususta huolimatta rahankäyttö ei ole lisääntynyt.

Tilastokeskuksen luottamustutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten mielialoja omasta ja Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tutkimuksessa myös kerättiin tietoja siitä, millaisia suunnitelmia kuluttajilla on tulevaisuudesta. Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1200 suomalaista.

Luottamusindikaattorin mukaan suomalaisten näkemykset omasta taloudesta ovat nousseet pitkäaikaiselle keskiarvotasolle, mutta odotukset Suomen talouskehitystä kohtaan ovat pysyneet heikkoina. Lokakuussa jopa 62 % vastaajista arvioi Suomen taloustilanteen olevan heikompi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan 30 % suhtautui optimistisesti oman taloutensa kehitykseen.

Pääkaupunkiseudulla luottamus oli vahvinta ja Pohjois-Suomessa heikointa. Ylimmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia, kun taas kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset. Lisäksi naiset arvioivat talouskehitystä synkemmäksi kuin miehet.

FAKTA

Kuluttajien talousluottamus lokakuussa 2024

  • Kuluttajan näkemys omasta rahatilanteesta oli melko valoisa.
  • Arvio omasta taloudesta parani syyskuuhun ja etenkin edellisvuoteen verrattuna.
  • Kuitenkin näkemys oman talouden nykytilasta ja odotukset Suomen talouden tulevaisuudesta olivat edelleen heikkoja.
  • Ajankohtaa pidettiin huonona kestotavaroiden ostoon eikä rahankäyttö lisääntynyt.

Asema, ikä ja koulutus vaikuttavat

Kyselyssä hyödynnettiin otostutkimusta, jolloin vastanneet on valittu satunnaisesti täysi-ikäisten suomalaisten joukosta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes painottaakin, että tulos on vain keskimääräinen mielipide ja kokonaiskuva muodostuu yksilöiden näkemyksistä. Esimerkiksi sosioekonominen asema, ikä ja koulutus vaikuttavat vastaukseen.

– Mikä on henkilön työllisyystilanne, pankkitilin saldo tai paljonko on velkaa, kaikki asiat vaikuttavat.

Toisaalta Juneksen mukaan kyselyyn vastaaminen on usein spontaania ja nopeaa, mikä myös vaikuttaa arvioon.

– Vastatessa ei välttämättä pohdita niin pitkälle oman pankkitilin saldoa tai maailman tapahtumia.