Suomalaisella nimellä saadaan useimmissa tapauksissa enemmän haastattelupyyntöjä kuin ulkomaalaisella nimellä. Tämä johtuu siitä, että työnantajat saattavat olettaa hakijan nimestä esimerkiksi tämän etnistä taustaa tai kielitaitoa.

Tampereen yliopiston työelämätutkija Pasi Pyöriä kertoo eriarvoisuuden olevan havaittavissa rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa.

– Karkeasti voisi arvioida, että pikkaisen vajaa 10 prosenttia tai 10–20 prosenttia palkansaajista on itse jossain vaiheessa työuraansa kokenut rekrytointisyrjintää.

Yhden parannuskeinon ongelmaan tarjoaa anonyymi rekrytointi, jossa työnhaku rakennetaan niin, ettei siinä tulisi esille muun muassa hakijan nimeä tai kansallisuutta.

Kuuntele lisää rekrytointisyrjinnästä ja anonyymistä rekrytoinnista alta. Haastattelusta on saatavilla myös tekstiversio.