Tutkija Mari Leppänen toivoo, että urheilijasta lähtöisin olevat tekijät huomioitaisiin paremmin urheiluvammojen hoidossa.

Tutkimus kumoaa epäilyt – tekonurmi ei lisää naisjalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä

Kansallisen liigan viiden kauden seurantatutkimuksessa ei havaittu eroja loukkaantumisissa teko- ja luonnonnurmen välillä. Tulokset haastavat pelaajien ja valmentajien yleisiä käsityksiä loukkaantumisriskistä tekonurmella.

FAKTA

Tietoa tutkimuksesta

  • Tutkimuksen seurantakausina pelattiin 401 sarjaottelua tekonurmella ja 116 luonnonnurmella. Raportoiduista äkillisistä vammoista 184 sattui tekonurmella ja 53 luonnonnurmella.
  • Tiedot loukkaantumisista kerättiin viikoittaisilla pelaajakyselyillä.
  • Eroja alustojen välillä ei havaittu, kun seurattiin vamman sijaintia, uusiutumista, kontaktia, vakavuutta ja pelipaikkaa.

Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa selvisi, ettei naisjalkapalloilijoiden loukkaantumisen riski ole korkeampi tekonurmialustoilla. Tutkimuksessa seurattiin jalkapallon naisten pääsarjaa kausina 2020–2024. Jalkapallossa loukkaantumisriski on erityisen korkea naisilla ja heille sattuu vakavia polvivammoja useammin kuin miehille.

UKK-instituutin ja Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppäsen mukaan naisten loukkaantumisalttiutta selittävät useat taustatekijät, kuten anatomia, lihasvoima, liikekontrolli sekä mahdolliset hormonaaliset vaikutukset. Naisten jalkapalloon liittyvää tutkimusnäyttöä on kuitenkin vähemmän miehiin verrattuna.

– Esimerkiksi naisjalkapalloilijoille markkinoidut kengät ovat käytännössä miehillä testattuja kenkiä, jotka vain pienennetään ja joihin lisätään joku pinkki väri. Jos mietitään mahdollisia ulkoisia riskitekijöitä, niin myös kenkiä tulisi tutkia ja kehittää naisjalkapalloilijoille sopivimmiksi, Leppänen huomauttaa.

Kielteisyys perustuu kokemuksiin

Jalkapalloilijat ovat suhtautuneet tekonurmeen verrattain kielteisesti, ja sen on usein ajateltu olevan loukkaantumisia selittävä tekijä. Tekonurmesta on kuitenkin myös hyötyä, sillä se kestää sääolosuhteita ja käyttöä huomattavasti paremmin kuin luonnonnurmi.

Leppäsen mukaan asenteet tekonurmea kohtaan kumpuavat pääosin pelaajien omakohtaisista kokemuksista sekä valmentajien tai esimerkiksi fysioterapeuttien suhtautumisesta.

– On tärkeää tuoda pelaajien, valmennuksen ja terveydenhuoltotiimien tietoon, että alusta ei ole todennäköisin tekijä vammautumiseen. Sen sijaan, että syitä etsittäisiin ulkoisista asioista, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten urheilijan keho toimii.