Kelan rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden avoterveydenhuollon käyttöä kuudessa terveydenhuollon palveluyksikössä. Tutkimuksen mukaan opiskelijat käyttivät laajasti terveydenhuollon palveluita YTHS:n ulkopuolella.

Erikoistutkija Mikko Niemisen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, miten terveydenhuollon palvelujärjestelmässä kannattaa navigoida. Palveluiden käytön hajautumista voidaan hänen mukaansa selittää muun muassa elämäntilanteella ja kätevyydellä.

– Voisin kuvitella, että hoitoa haetaan sieltä, mistä sitä on helpoin saada, Nieminen pohtii.

Käyntien syyt vaihtelevat sektorikohtaisesti. Esimerkiksi työssäkäyvien opiskelijoiden on luontevaa hakea sairaslomaa työterveyshuollon piiristä.

Mielenterveys näkyy vastaanottokäynneissä

Mielenterveyteen liittyvät käynnit muodostivat noin 40 prosenttia poliklinikan käynneistä ja YTHS:n käynneistä puolestaan lähes 45 prosenttia.

Niemisen mukaan mielenterveyspalveluiden osuus käyntimäärissä ei yllätä. Suuri osa opiskelijoista on nuoria, jolloin somaattisia sairauksia on vanhempaan väestöön verrattuna vähän. Mielenterveysongelmat vaativat usein myös pitkäaikaisempaa hoitoa.

– Se ei ole yksi käynti ja sillä selvä, vaan hoitoon yleensä liittyy useampi käynti. Se näyttäytyy datassakin, Nieminen toteaa.

Naisten ja miesten käyttäytymisessä eroja

Tutkimuksessa ilmeni naisten käyneen keskimäärin 7,1 kertaa terveydenhuollon vastaanotolla lukuvuoden aikana. Miehillä vastaava luku oli 4,2. Naisilla myös palveluiden rinnakkaiskäyttö on miehiä yleisempää.

Sukupuolten väliset erot tuloksissa eivät ihmetytä Niemistä. Muissakin väestönosissa naiset käyttävät hänen mukaansa terveydenhuollon palveluita miehiä enemmän, eikä pelkästään Suomessa. Nieminen arvelee kulttuuristen tekijöiden selittävän naisten ja miesten hoitoon hakeutumisen eroja.