Oulun yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan iltavirkuilla on suurempi riski joutua ennenaikaiselle työttömyyseläkkeelle suhteessa aamuvirkkuihin. Riski on jopa 70 prosenttia korkeampi, kertoo tutkija Tapio Räihä.

Taustalla on todennäköisesti se, että iltavirkuilla on keskimäärin heikompi terveys ja enemmän haasteita työelämässä kuin aamuvirkuilla. Yhteiskunta suosii aamuvirkkuja.

Iltavirkkujen on sopeuduttava yhteiskunnan aikaiseen rytmiin. Samalla heille saattaa kertyä viikon aikaista univelkaa, jota he paikkaavat nukkumalla vapaapäivinä pidempään. Siksi sosiaalinen aikaerorasitus, eli työ- ja vapaapäivien nukkumisaikojen ero, on iltavirkuilla yleisempää. Pitkällä aikavälillä se altistaa terveysongelmille.

Tutkimuksessa kuitenkin lähes 90 prosenttia tutkituista iltavirkuista pysyi työelämässä loppuun asti. Vain noin kymmenen prosenttia heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle, joka myönnetään vasta terveydentilan vakavan ja pitkäaikaisen heikkenemisen jälkeen.

Omilla teoilla on väliä

Vaikka sisäinen kello ei ole ihmisen oma valinta, pystyy jokainen yksilö vaikuttamaan elämäntavoilla omaan terveyteensä. Räihä kannustaakin iltavirkkuja terveellisiin elämäntapoihin. Esimerkiksi ulkoilu aamulla voi lisätä jo huomattavasti unentarvetta iltaisin. Hän myös korostaa, että voimakas päihteiden käyttö on kytköksissä huonoon unenlaatuun.

— Tutkimuksella haluttiin tuoda esille, että merkittävällä osalla väestöstä on melkein kaksinkertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän takia kyseisen terveysriskin ehkäiseminen on tärkeää ihan taloudenkin kannalta, Räihä toteaa.

Terveellisillä elämäntavoilla iltavirkku voi yrittää kompensoida unettomuuttaan ja päiväunia on terveellistä ottaa, jos haluaa tasoittaa univelkaansa. Räihä kuitenkin tähdentää, ettei iltavirkkuudessa ole mitään vikaa.

— Ihmiskunnan historiassa on ollut tarvetta erilaisille ihmisille jo ihmiskunnan selviytymisen kannalta.