Maailman ainoassa Sairaalahuvipuistossa lapset voivat leikkiä ja liikkua hoitojen ja lääkärikäyntien lomassa.

Parantavaa iloa

Sairaaloihin liitetään usein huoli, odottaminen ja epävarmuus. Taysissa on mahdollista päästä myös toisenlaiseen tunnelmaan. Sairaalahuvipuistossa pääsee kiipeilemään, polkemaan possujunaa ja pyörimään karusellissa samalla, kun sairaalan arki jatkuu ympärillä.

Taysin pääaula kylpee syyskuisena tiistaiaamuna auringossa. Kaikkialla tapahtuu paljon, mutta tunnelma on rauhallinen. Aulan kahvilassa on ihmisiä nauttimassa aamupalaa ja monella heistä on työ- tai potilasvaatteet päällä. Vilinää riittää myös kahvilan ulkopuolella. Ihmisiä kävelee pitkillä käytävillä eri suuntiin ja hissit liikkuvat taukoamatta ylempiin kerroksiin.  Syvemmälle aulaan kävellessä alkaa R-Kioskin takaa erottua värikkäitä pintoja ja yksityiskohtia. Seassa voi nähdä myös pyörivän karusellin. Sairaalahuvipuisto erottuu näyttävänä väripilkkuna Taysin pääaulassa. Sisälle astuessa tunnelma muuttuu kevyeksi ja leikki saa tilaa.

Sairaalahuvipuiston tilat sijaitsevat Taysin pääaulan yhteydessä.

Viisivuotias Nissa on saapunut kurkkimaan Sairaalahuvipuiston sisäänkäynnille. Huvipuiston työntekijä toivottaa hänet iloisesti peremmälle. Nissa kurkistaa ensin varovasti sisään. Alun rauhallisen tarkkailemisen jälkeen hän lähtee reippaasti testailemaan laitteita. Suosikiksi muodostuu pian kiipeilyteline.

Nissa on saapunut Mäntästä isänsä kanssa vierailulle Taysiin ja Sairaalahuvipuistoon.

Uniikki ympäristö

Vuonna 2022 avattu Sairaalahuvipuisto on ainoa laatuaan maailmassa.

Sen ovat perustaneet yhteistyössä Särkänniemi, Tays, sekä Tampereen Lastenklinikan Tuki ry, joka myös vastaa paikan operoinnista. Huvipuiston tarkoituksena on tuoda iloa lasten ja perheiden arkeen tilanteissa, joissa sairaus voi olla tavalla tai toisella läsnä. Paikan päällä vierailee vuosittain yli 14 000 lasta.

Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtajan Susanna Lohiniemen mukaan Sairaalahuvipuisto on rakennettu lasten ehdoilla. Suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys ja kuntouttava näkökulma.

– Liikkuminen on olennaisessa osassa, sillä kaikki huvipuistolaitteet toimivat lihasvoimin.

Huvipuistossa pääsee esimerkiksi tasapainoilemaan, polkemaan possujunaa, sekä pyörittämään volttikonetta.

 

Tampereen Lastenklinikan Tuki ry vastaa Sairaalahuvipuiston operoinnista. Kuvassa etualalla vastuutyöntekijä Veera Palonen, sekä järjestön toiminnanohjaaja Susanna Lohiniemi.

 

Sairaalahuvipuistosta löytyy myös possujuna, jossa junaa pääsee polkemaan itsenäisesti pyörillä. Kuvassa juna-asema Mini-Kärsänniemi.

 

Lasten lääketutkimuskeskus PeeTu tutkii parhaillaan Sairaalahuvipuiston vaikutuksia lasten aktiivisuuteen ja mielialaan. Alustavat tulokset ovat olleet myönteisiä.
–Lapset ovat arvioineet omaa liikkumiskokemustaan ja mielialaansa positiivisesti. Liikettä huvipuistoympäristössä kertyy runsaasti, Lohiniemi toteaa.

Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi kertoo, että Sairaalahuvipuisto on toteutettu sairaiden lasten ehdoilla, hauskuutta unohtamatta.

 

Sairaalahuvipuistolla on siis tärkeä rooli lasten ja perheiden jaksamisen tukemisessa sekä lasten sairaalakokemuksen kehittämisessä.

Huvipuiston vastuutyöntekijä Veera Palonen täydentää, että paikka on tehnyt sairaalasta lapsille helposti lähestyttävämmän. Osa vanhemmista on kertonut lastensa alkaneen odottaa lääkärikäyntejä päästäkseen Sairaalahuvipuistoon.

Paikalle kuitenkaan ei tulla ainoastaan lapsen tai vanhemman lääkärikäynnin yhteydessä. Sairaalahuvipuistossa pistäydytään usein samalla, kun käydään vierailemassa sairaalassa olevan läheisen luona.

– Joskus täällä on askarreltu korttia vastasyntyneelle sisarukselle ennen ensimmäistä tapaamista. Se kertoo siitä, että paikka on osa perheiden elämää myös muissa kuin hoitoihin liittyvissä hetkissä, Palonen kertoo.

Sairaalahuvipuiston vastuutyöntekijä Veera Palonen kohtaa työssään perheitä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.

Muutakin kuin potilas

Aikaisemmin Sairaalahuvipuistoon saapunut Nissa pomppaa kiipeilytelineestä pehmustetulle patjalle. Hän kipuaa takaisin ylös ja suuntaa sitten possujunan polkimille. Posket punoittavat ja hymy on herkässä. Pian on aika lähteä kotiin. Nissa ei ole aamupäivän ainoa innostunut kävijä. Huvipuistoon on saapunut useita lapsia ja karuselli on pysynyt lähes jatkuvassa liikkeessä innokkaiden pyörijöiden ansiosta. Eteisen lattialla on useita pieniä kenkäpareja.

 

Useat perheet vierailevat Sairaalahuvipuistossa omien lääkärikäyntiensä ohessa tai samalla, kun he käyvät katsomassa sairaalassa olevaa läheistään.

 

Sairaalassa pistäytyvien lasten lisäksi Sairaalahuvipuistossa käy myös paljon pitkäaikaishoidossa olevia lapsipotilaita.
Palosen mukaan huvipuistosta voi muodostua tärkeä paikka hoitojen keskellä.

– Sairaalassakin on tärkeää tulla huomioiduksi omana itsenään eikä vain potilaana.

Samaa korostaa Sairaalahuvipuistotyöntekijä Siiri Helminen:

– Pyrimme luomaan lapsille iloisia ja positiivisia kokemuksia paikassa, jossa voidaan kohdata hyvinkin raskaita asioita.

Ilo ja leikki ovat Sairaalahuvipuiston toiminnan keskiössä.

Vaikka huvipuiston tunnelma on iloinen, sairauden todellisuus ei katoa. Leikkimään voidaan saapua suoraan lääkärin vastaanotolta huonojen uutisten vastaanottamisen jälkeen.

– Tämä paikka tarjoaa perheille mahdollisuuden keskittyä hetkeksi muuhun kuin sairastamiseen. Vanhemmille on tärkeää nähdä lapsensa iloitsevan hoitojen keskellä, sillä he kantavat usein suurimman huolen lapsen sairaudesta, Lohiniemi täydentää.

Hänen kokemuksensa mukaan huvipuistotoiminnan kaltainen lasten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen auttaa myös paranemisessa.

– Olennaista on se, että vaikka elämäntilanne olisi kuinka haastava, ilo saa kulkea rinnalla siitäkin huolimatta.