Maailmanlaajuinen halukkuus pyrkiä eroon muovista ja fossiilisista raaka-aineista näyttäytyy hyvänä Suomelle ja metsäalalle. Ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi metsänhoidon on oltava kuitenkin taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden Jari Viitasen ja Matleena Kniivilän mukaan Suomessa kehitellään kovalla vauhdilla uusia pakkaustuotteita, joilla voidaan jatkossa korvata muovia. Öljypohjaisten muovien korvaaminen uusiutuvasta raaka-aineesta, esimerkiksi puusta, valmistetuilla materiaaleilla tuo mukanaan ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi muovipusseja voidaan valmistaa puupohjaisista raaka-aineista.

Myös puupalkkien ja rakennusmateriaalien kestävyyttä ja kanto-ominaisuuksia on Viitasen ja Kniivilän mukaan pyritty parantamaan, samoin palonkestävyyttä. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina betonin sijaan olisi ilmastonmuutoksen kannalta hyödyllistä.

Viitanen ja Kniivilä kuitenkin muistuttavat, että uusien tuotteiden kehittäminen ja markkinoille vieminen on hidasta, sillä aikaa voi vierähtää helposti 10–15 vuotta. Osa tuotteista voi olla teknisesti toimivia, mutta valmistuskulut ovat liian korkeat, minkä takia ne eivät pääse välttämättä koskaan markkinoille. Perinteiset tuotteet tulevat  säilyttämään asemansa vielä pitkään.

Tulevaisuus on valoisa opiskelijan silmin

Tampereen ammattikorkeakoulussa metsätaloutta opiskeleva Tiia Tounas, 20, uskoo työllisyystilanteen olevan alalla positiivinen, sillä vanhempia metsätoimihenkilöitä jää eläkkeelle lähivuosina ja metsätalouden tulos on noussut viime vuosina.

Tounas korostaa, että metsien monimuotoisuus on säilytettävä.

– Koen metsän enemmän kotina kuin työpaikkana. Se on rauhoittava paikka, jossa ajatukset saavat levätä. Sieltä puuttuu tietty kiireen tuntu.

Tounas tietää mistä puhuu. Hän on koko ikänsä istuttanut puuntaimia, raivannut metsää ja kaatanut puita.

Metsätalouden opiskelijat käyvät metsässä säännöllisesti, mutta luokassakin vietetään aikaa. Esimerkiksi mittaustehtävät opastetaan ensin oppitunneilla, minkä jälkeen itse tehtävänanto toteutetaan maastossa. Puuston arviointi ja kasvupaikkatyyppien määrittely kuuluvat nekin opiskelijoiden arkeen.

Raaka-aineeksi vai virkistyskäyttöön?

Metsien käytöstä keskusteltiin ja äänestettiin viime vuonna Euroopan parlamentissa. Metsien käyttöä oltaisiin haluttu rajoittaa, mutta Suomen kanta lievemmistä rajoituksista voitti. Alkuperäisessä ehdotuksessa ei otettu huomioon, että Suomen hiilinielut kasvavat nopeammin kuin metsien käyttö.

Viitasen ja Kniivilän mukaan ensi vuonna metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvuprosentti saattaa hieman laskea, vaikka itse kysyntä kasvaa. Mitään dramaattista ei ole näkyvissä, vaan alan näkymät ovat hyvät jatkossa.

Viitanen ja Kniivilä korostavat, että metsät ovat myös paljon muuta kuin raaka-ainelähteitä. Metsien virkistyskäyttö ja luontopalvelut korostuvat tulevaisuudessa.

– Suomalaisilla on aina ollut ihmeellinen pelko siitä, että puut loppuvat kesken. Eivät ne lopu, Tounas toteaa.