Minni Väärä seisoo keittiössään Helsingin Arabianrannassa ja pyörittelee kädessään tyhjää muovista margariinipakettia.

– Nyt olen kyllä hämilläni. Tässähän on päälle liimattu jokin kartonkikääre. Pitäisikö tämä muka ottaa tästä pois?

Tiukkaan liimatun kartonkikääreen irrottaminen muovisesta rasiasta on työlästä. Kartonki ja muovi pitää lajitella erikseen, tai muuten pakkaus on sekajätettä. Väärä tulee siihen tulokseen, että ostaa jatkossa toista margariinia, jonka pakkaus on kokonaan muovia ja lajittelu siten helpompaa.

35-vuotias yrittäjänä työskentelevä Väärä on ottanut osaa Zero Waste Syyskuu -haasteeseen. Haasteen tarkoituksena on herätellä ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota muun muassa tuottamansa jätteen määrään sekä oman kulutuksensa ympäristövaikutuksiin.

Väärä pyrkii elämään syyskuun ajan siten, että aikuisen ja kahden lapsen kotitalouden kaikki sekajätteet koko kuun ajalta mahtuvat pieneen lasipurkkiin. Hän on noudattanut vegaanista ruokavaliota kolme vuotta, ja kertoo siitä PS Olen vegaani -kanavalla Youtubessa. Väärälle sekajätteen minimoiminen oli seuraava askel kohti eettisempää elämää.

Väärä lähti haasteeseen mukaan hetken mielijohteesta, ilman suurempaa valmistautumista. Jätteiden lajittelu oli hänelle ennestään tuttua. Jo ennen syyskuuta hän oli lajitellut lasi-, metalli-, muovi-, kartonki-, paperi- ja biojätteet taloyhtiöstä löytyviin kierrätyspisteisiin. Ainoa sekajäteroskis Väärän kotona löytyi ennen haasteen alkua vessasta. Tekstiilijätettä hän ei ole kierrättänyt aiemmin, mutta tästä lähtien hän aikoo viedä nekin kierrätykseen.

– Jos lapsi tulee koulusta kotiin rikkinäisissä sukissa, niin olen heittänyt ne vain sekajätteeseen. Nekin pitäisi kaikki lajitella.

Pirkanmaalla sekajätteeseen päätyy muovia ja biojätettä

Pirkanmaalla asuva ei lajittele jätteitä ihan yhtä ahkerasti kuin helsinkiläinen. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tilastojen mukaan Pirkanmaalla asuva tuottaa vuosittain hieman enemmän sekajätettä kuin helsinkiläinen. Väärä lajittelee jätteensä todennäköisesti vielä keskivertohelsinkiläistä säntillisemmin.

Pirkanmaalaisten kotitalouksien sekajätteestä suurin osa on biojätettä ja sekalaiseksi luokiteltavaa jätettä eli esimerkiksi vaippoja. Kolmanneksi eniten sekajätteeseen päätyy muovia.

Osuudet käyvät ilmi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJHOY) vuonna 2017 tekemästä tutkimuksesta. Muovin osuus pirkanmaalaisten kotitalouksien sekajätteestä on 14,4 prosenttia, vaikka suurin osa muovista olisi mahdollista kierrättää. 11,7 prosenttia sekajätteestä koostuu puolestaan erilaisista muovipakkauksista. Muovin edelle menevät vain biojäte ja sekalaiset jätteet.

Näiden lisäksi pirkanmaalaisten kotitalouksien sekajätteeseen päätyy paperi- ja kartonkipakkauksia sekä tekstiilijätettä. Huomattavasti pienempi osa sekajätteestä on metallia, lasia ja ongelmajätettä.

Sekajäte ei kuitenkaan päädy Tampereella makaamaan kaatopaikalle. Pirkanmaan jätehuollon ympäristökouluttaja Erkki Piippo viittaa yhteistyöhön, jota PJHOY on tehnyt vuoden 2016 alusta lähtien Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden kanssa. Sekajäte, joka ei kelpaa kierrätettäväksi, hyödynnetään energiantuotannossa. Näin muun muassa muovinkeräykseen kelpaamattomat muovipakkaukset päätyvät hyötykäyttöön.

Hiukset kuuluvat sekajätteeseen ja muita yllätyksiä

Väärä esittelee lasipurkkia, jonka tilavuus on hädin tuskin puoli litraa. Purkissa on roskia, mutta se ei ole vielä läheskään täynnä, vaikka syyskuu ja siten myös Zero Waste Syyskuu -haaste lähestyvät loppuaan.

Purkista löytyy esimerkiksi purukumia, hedelmien ja vihannesten punnituslappuja, teippiä, leipäpussin sulkijoita ja hiuksia.

– Hiuksethan ovat tosiaan sekajätettä. Niiden hajoaminen kestää niin kauan, että niitä ei voi virallisesti luokitella biojätteeksi.

Väärälle tuli yllätyksenä myös se, että vihreät, biojätepusseina myytävät muovipussit noukitaan viimeistään kaatopaikalla pois biojätteen joukosta. Nekään eivät hajoa tarpeeksi nopeasti ollakseen biojätettä.

– Nuo kaupan biojätepussit ovat ihan huijausta.  Käytän esimerkiksi sanomalehtiä tai tyhjiä jauhopusseja niiden sijasta, Väärä vinkkaa.

Hiusten ja teipinpalojen seassa purkissa köllöttelee myös pieni metallinen kuula, jonka ympärillä on jäämiä muovista. Siihen liittyy yksi tuskastuttavimmista hetkistä, joita Väärä on haasteen aikana kokenut.

– Tuo metallipallo on silmänympärysvoiteesta, joka on luonnonkosmetiikkaa. Yritin kaikin keinoin leikellä muovin pois tuosta pallon ympäriltä, mutta ei se vaan lähtenyt. Oli pakko luovuttaa ja laittaa koko pallo sekajätteeseen. Tuolla purkissa se nyt sitten on, Väärä parahtaa.

Nuo kaupan biojätepussit ovat ihan huijausta. Käytän esimerkiksi sanomalehtiä tai tyhjiä jauhopusseja niiden sijasta.

Minni Väärä

Lajittelu pitää tehdä helpoksi laiskoille

Mitä työläämpää kierrättäminen on, sitä useampi sen todennäköisesti jättää tekemättä. Pakkaus, jonka kierrättäminen edellyttää eri materiaalien irrottelua toisistaan, lentää keskellä ruuhkaista arkea helposti sekajätteeseen. Kynnys kierrättämiselle voi nousta korkeaksi myös silloin, kun jätteiden lajittelupisteet eivät löydy omalta takapihalta.

Tampereella esimerkiksi muovia voi viedä kierrätettäväksi Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopisteisiin. Muovinkeräyspisteitä on Tampereella 19. Niitä sijaitsee muun muassa isojen kauppojen yhteydessä sekä Tammelantorilla.

Muovinkeräyspisteelle voi viedä muovisia pakkauksia, jotka ovat puhtaita. Ohjeita oikeaoppiseen muovinkierrätykseen löytyy Rinki Oy:n nettisivuilta.

– Nyrkkisääntö muovien kierrätyksessä on, että jos tuote on pakkaus ja se on muovia, lajittele se muovipakkauskeräykseen. Pakkauksen on oltava täysin tyhjä, esimerkiksi elintarvikejäämät huuhdellaan kevyesti pois ja pakkaus kuivataan, kertoo Rinki Oy:n viestintäpäällikkö Jaana Lindman. Tiskaamaan ei kuitenkaan tarvitse ruveta.

Väärä suosittelee eri jätteiden lajittelusta tietoa kaipaaville HSY:n Jäteopas-mobiilisovellusta. Se on kätevä tapa tarkistaa, miten jätteet ja pakkaukset lajitellaan. Tampereella myös Pirkanmaan jätehuollon nettisivut tarjoavat kierrätystietoa. Suomen kiertovoiman kierratys.info -sivustolta voi tarkastaa kodin lähistöltä löytyvät jätteenkierrätyspisteet.

Lajittelu ei aina ole omissa käsissä

Väärä törmäsi syyskuun aikana muutaman kerran siihen, että ravintolat ja kahvilat tarjoilivat ruuan ja juoman automaattisesti kertakäyttöastiasta. Hänen mielestään yritysten tulisi käyttää uudelleenkäytettäviä astioita aina kun se on mahdollista.

– Kahvi kaadettiin kahvilassa automaattisesti pahvimukiin, vaikka join sen paikan päällä. Huomasin asian liian myöhään. Teki mieli keskeyttää tilanne ja huutaa, että hei, älä laita sitä siihen. Mutta eihän se tarjoilija voinut tietää, että olen tällaisessa haasteessa mukana.

Myös lasten hampurilaisravintolasta saamat muoviset ilmaislelut jäivät harmittamaan Väärää. Lelut olivat huonolaatuisia, mutta niitä ei voinut laittaa muovinkeräykseen.

– Ne lelut oli lasten mielestä pakko saada mukaan. Eivät ne mahdu tuonne lasipurkkiin, joten heitän ne roskiin vasta syyskuun jälkeen. Lapset tajusivat purkin takia, että lelut olivat vähän huono juttu. Ne saavat lasten mielestä jäädä ensi kerralla ravintolaan.

Syyskuusta jäi käteen muutakin kuin vajaa purkillinen sekajätettä

Väärä kertoo, että hän ja lapset jatkavat sekajätteen keräämistä lasipurkkiin myös syyskuun jälkeen.

– Tämän purkin kanssa eläminen tuntuu hyvällä tavalla joltain peliltä. Olemme lasten kanssa aina säännöllisin väliajoin tarkastaneet, mitä kaikkea purkista löytyy. Tämä purkki on mukavan visuaalinen tapa tarkkailla sekajätteen määrää.

Seuraavaksi Väärä aikoo haastaa itsensä vähentämään muovijätettä ostamalla esimerkiksi jauhot, pastat ja muut kauppahallin irtomyynnistä löytyvät tuotteet omiin rasioihinsa.

OIKAISU 28.9: Toisin kuin aiemmin jutussa väitettiin, pirkanmaalainen kotitalous ei tuota kaksinkertaista määrää sekajätettä helsinkiläiseen kotitalouteen verrattuna. Sen sijaan Pirkanmaalla asuva tuottaa vuosittain hieman enemmän sekajätettä kuin helsinkiläinen.