Luottamus journalismia kohtaan on kaventunut viime vuosien aikana. Moreenimedian kyselyyn vastanneista 40 prosenttia koki luottamuksensa journalismia kohtaan vähentyneen jonkin verran viime vuoden aikana. Moreenimedian kyselyyn vastasi 177 ihmistä.

COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Elina Noppari kertoo, että luottamuksen vähentymisen taustalla on kansainvälinen ilmiö luottamuksen rapistumisesta instituutioita kohtaan. Nopparin mukaan Suomessa tilanne on kuitenkin vielä kohtalaisen hyvä. Myös Moreenimedian kyselyyn vastanneista 54 prosenttia koki luottavansa journalismiin tällä hetkellä melko paljon.

– Suomessa emme voi vielä puhua luottamuskriisistä, mutta taustalla kytee paljon tyytymättömyyttä ja kritiikkiä journalismia kohtaan.

Luottamuksen laskulle monia syitä

Moreenimedian kyselyyn vastanneiden mielestä luottamusta journalismia kohtaan vähentävät muun muassa objektiivisuuden puute, journalismin kaupallisuus, digitalisaatio ja asiavirheet.

Tutkija Nopparin mukaan skeptisyys on nykyisin perusasenne mediasisältöjen kuluttamisessa. Esimerkiksi digitaalinen mediaympäristö aiheuttaa epäilyjä erilaisten lähteiden ja näkökulmien määrän vuoksi.

Toimituksille paineita aiheuttaa digitaalisessa ympäristössä vuorokauden ympäri päivittyvä journalismi. Kiireellinen tahti saattaa altistaa virheiden tekemiseen. Aamulehden toimittajan Jaana Kerolan mukaan tällaisessa tilanteessa toimittajien on oltava entistä tarkempia journalismin perusasioissa, esimerkiksi faktantarkistuksessa.

– Kiireenkin keskellä perusfaktat tulee aina tarkistaa kuntoon.

Digitaalinen ympäristö on myös mahdollistanut laajemmin vale- ja vastamediat, jotka eivät toimi Journalistin ohjeiden mukaisesti.

– Lukijat eivät välttämättä ymmärrä, että vastuullisen journalismin on toimittava lain puitteissa ja Journalistin ohjeiden mukaisesti, Noppari kertoo.

Erityisesti vaikeita aiheita käsittelevissä jutuissa on tärkeää avata eettisiä ohjeita, joiden mukaan juttu on toteutettu. Kerola kertoo, että Aamulehdessä muun muassa rikosuutisoinnin yhteydessä saatetaan usein julkaista selittävä osio siitä, miksi jutussa ei ole esimerkiksi julkaistu henkilöiden nimiä.

Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta lisättävä

Noppari painottaa erityisesti läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen lisäämistä journalistisessa työssä luottamuksen kasvattamiseksi.

– Näistä asioista on puhuttu pitkään, mutta toteuttaminen tuntuu olevan osittain vielä vaikeaa.

Kerolan mukaan toimituksessa tärkeitä journalismin luotettavuutta lisääviä käytäntöjä ovat muun muassa uutisvinkkien varmistaminen eri lähteistä, oikaisujärjestelmä ja se, että juttujen tekemisessä hyödynnetään eri näkökulmia. Kerolan mukaan juttujen prosesseja pyritään avaamaan aina aiheen sitä vaatiessa. Lisäksi Kerola kertoo olevansa aktiivisesti vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa lukijoiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan Kerolan mielestä käytössä olevat luotettavuutta takaavat keinot ovat riittäviä.

– Jos keinot pidetään elävinä, ja ne ovat joka hetkessä ja joka ratkaisussa mukana, niin ne ovat melko voimakkaita.

Lisäävätkö journalismin kampanjat luottamusta? Lue kommentti täältä.